Kommentit:

Ratamestarin päiväkirjasta...

13.4.2022KANNELMÄKI ON MIELENKIINTOISTA YMPÄRISTÖÄ

... otsikoi paikallislehti Tanotorvi sivulla 2 Sprintticup-tapahtumaa. Lause varmasti pitää paikkansa, sen verran "mielenkiintoisia" rastivälejä suunnistajat radoillaan kohtasivat. Myös asukkailla oli mukavaa seuratessaan suunnistajien menoa.

3.4.2022REITTIANALYYSIT TÄYDENNETTY

Nyt kaikki reittianalyysit on täydennetty Reittihärvelin avulla. Katso, miten eri reittejä valittiin ja poikkesivatko valinnat ratamestarin ajatuksista. Linkit täydennetyihin reittianalyyseihin löydät sivuvalikosta. Palautesivulle on kirjattu saamani mielenkiintoiset kommentit.

Pian on aika laittaa piste tämän vuoden ratamestarin päiväkirjalle. Ellei viikon aikana enää tule postia, niin siinä se oli. Toivottavasti tavataan näissä merkeissä taas ensi vuonna.

31.3.2022ONNISTUIKO RATASUUNNITTELU

Taustaa

Kannelmäen Sprintticupin ratasuunnittelu alkoi itseasiassa jo viime vuoden loppusyksystä, kun mielessäni kävin läpi kohteita, jotka ehdottomasti oli saatava rataan mukaan. Niitä oli neljä.

Sprinttisuunnistajan näkökulmasta keskieuroppalaista kylää muistuttava Kannelniityn vaativa labyrintti olisi radalle mahtava avaus. Alueella oli käyty viisi vuotta sitten SM-kisoissa, mutta halusin enemmän: ainakin kolmen rastin tiukan pyörityksen, jossa liika vauhti kostautuisi.

Kannelkylän suorakulmainen raittiverklosto ja niiden keskellä oleva iso puistoalue antaisi suunnistajille mielenkiintoisen valintamahdollisuuden: joko juosta selkeitä suorakulmaisia reittejä myöten tai oikaista vinottain lumenpeittämän puiston halki.

Nousu "kannelmäelle" leikkikentältä olisi ollut A- ja F-radoille fyysisesti vaativa väli - sellaisiakin sprinttiradoissa pitää olla. Kävi kuitenkin niin, että mäellä oleva taloyhtiö asetti kovat ehdot alueensa käyttöön. Edellyttivät että jos suunnistustapahtuman aikana tapahtuu ihan mitä tahansa vahinkoja, korvausvastuu kuuluu järjestäjälle täysimääräisesti. Erityisesti taloyhtiön hallitus oli huolissaan pysäköityjen autojen vahingoittumisriskistä.

Yritin vakuutella, että autopaikat merkitään kielletyiksi alueiksi. Ja myös, että en ole kuullut että pysäköintipaikoilla tai katujen varsilla olleet autot olisivat koskaan olleet vaarassa suunnistajien taholta.

Neljäs kohde olisi Kanneltie 4 ja 6 avarat pihat, joiden halki olisi reitinvalintamahdollisuuksia vaikka kuinka paljon. Mutta saisimmeko taloyhtiöiden uudessa aidassa olevat portit avoimiksi.

Turha pelko - kun kuvailin isännöitsijöille, kuinka tällainen pihojen halki kulkeva reitinvalintasuunnistus on monen suunnistajan unelma, niin lupa tuli kuin apteekin hyllyltä. Ja kun vielä molempien taloyhtiöiden kiinteistöhuoltoa hoitava PekeTeam lupasi ja myös hoiti homman mallikkaasti, niin tiesin, että siinä oli tämän sprinttiradan huippuhetki.

Näiden hienojen kohteiden lisäksi ajattelin että A-ja B-rata olisivat hyvin samantapaisia, molemmat yhtä vaativia ja myös paljolti samoja kohteita käyttäviä. Myös päätin, ettei yhtään turhaa siirtymäväliä saa olla ja että siirtymäväleilläkin on oltava jonkinlainen valinta, jotta suunnistaja ei pääse hetkeksikään rauhaan.

Esimerkiksi A-radan rastivälit 4-5 ja 11-12 olivat tällaisia - suurin osa valitsi oikein, mutta oli suunnistajia, jotka eivät olleet ehtineet katsoa seuraavaa väliä ja valitsivat sen takia väärin. Jos olisivat ehtineet vilkaista karttaa, niin taatusti olisivat valinneet oikein.

Reitinvalinnat

Reittihärveliin kertyi riittävästi reittejä, joskin enemmänkin olisi mahtunut. F-radan terävin kärki piirdsi reittinsä, joten F-radan havainnot ovat luotettavia.

Sen sijaan A-ja B-ratojen kärkisuunnistajien reittejä ei ole tiedossa. Tästä syystä valitsin puolenkymmentä reittinsä piirtänyttä nopeinta suunnistajaa ja arvioin muutaman selkeän rastivälin perusteella heidän suhteellisen kulkuvauhtinsa. Otin sitten tämän huomioon väliaikojen vertailussa. Tällä tavalla uskon saaneeni riittävä käsityksen nopeimmista reiteistä.

Olen nyt täydentänyt ennen kisoja tekemäni reittianalyysin reittihärvelistä teitojen perusteella. Täydennykset olen kirjoittanut kursiivilla. Jotkut GPS-käyrät ovat heijastumien takia "leveällä pensselillä" vedettyjä, mutta silti niistä saa selville, mitä kautta on kuljettu.

Haluankin lopuksi lämpimästi kiittää kaikkia, jotka ovat reittinsä härveliin vieneet - ratamestarille arvokasta tietoutta ja varmasti taas parantaa seuraavia ratoja.

RATA A - avaa täydennetty reittianalyysi

RATA B - avaa täydennetty reittianalyysi

RATA F - avaa täydennetty reittianalyysi

29.3.2022RASTIVÄLIVIIVAT

Erikoiseen ratkaisuun on syynsä, joskin paremminkin asian olisi voinut hoitaa. Suorat rastiväliviivat eivät luonnollisesti olleet mahdollisia. Tästä syystä taivutin rastiväliviivan 12-13 oikealle kiertämään rastin 14, jotta kukaan ei vahingossa juoksisi rastilta 12 suoraan rastille 14.

Entä sitten. Rastin 13 numero tuntuu jääneen "viivan taakse" kauas ympyrästä, mutta se ei haitannut. Vaikka vaalealla pohjalla rastiväliviivat näyttävät vielä ihan hyviltä, niin koetulostuksessa tilanne ei ollut enää yhtä selkeä.

Rastiväliviivojen leikkauskohdasta leikataan usein pala pois. Siihen ei olluti kunnolla tilaa. Tai sitten aloitetaan rastiväliviiva vasta kauempaa. Sekään ei ei tuntunut hyvältä ajatukselta, koska puuttuvan palan takia lähtevää rastiväliviivaa vaikea hahmottaa.

Niinpä sitten päädyin kisakartan ratkaisuun ratkaisuun. Hieman harmitti, että rastiväliviiva antoi tahattoman vihjeen lähtösuunnasta. Toisaalta ainahan viiva johonkin suuntaan osoittaa. Ehkä lähellä oleva ylityspaikka saattoi nostaa vihjeen painoarvoa. Tästä syystä lisäsin Kanneltielle vielä kolmannen ylityspaikan, vaikka reitinvalintojen näkökulmasta sillä ei ollut mitään merkitystä.

Olen aina ihastellut Night Challengen rastien pitkä välejä ja myös sitä, miten ne on selkeästi esitetty kartalla. Pitkä kaareva "rastivälikäyrä" osoittaa hyvin, että nyt ollaan pitkällä välillä ja kaarevan viivan päästä rasti löytyy.

Condesista ei taida löytyä keinoa kaarevan rastiväliviivan piirtämiseksi, joten hylkäsin ajatuksen. Mutta seuraavan kuvan käsin piirretty kaareva murtoviiva olisi ehkä sittenkin ollut ajateltavissa.

Jälkiviisaus on sitä imelintä viisautta, sanotaan. Eli homma olisi pitänyt miettiä vielä kerran uudestaan. Alla olevan kuvan ajatus ei vaan tullut esiin, koska oli liian kiinni siinä, että rastiväliviiva 12-13 on taivutettava oikealle eikä vasemmalle.

Ratapiirroksen teossakin on sudenkuoppia, joihin voi pudota. Ajanpuutteesta ei ollut kyse vaan siitä, että joskus pitää kiinni sellaisesta, joka ei sittenkään ole tärkeää. Toki A- ja F-ratojen rastivälin 11-12 viime hetken muutos (palaan siihen seuraavassa blogitekstissäni) vaikutti ratojen viimeistelyyn, mutta ei sitäkään voi syyttää.

Ratamestarintyö näyttää olevan ihan samanlaista kuin itse suunnistuskin - virheitä sattuu, mutta juuri niistä saa sitä paljon puhuttua kokemusta.

Blogi jatkuu vielä. Reittihärveliin on tullut kiitettävästi piirroksia, joten niiden avulla pääsen seuraavassa päivityksessä kertomaan ratasuunnitteluni taustoista ja ennenkaikkea siitä, miten kilpailijoiden ja ratamestarin ajatukset osuivat yhteen - mikä oli se oikea "paras reitti" talvisprintissä.

27.3.2022RATAPIIRROS

Katselin parin edellisen vuoden Kannelmäen ja Malminkartanon sprinttikarttojen ratapiirroksia. Aiempina vuosina rastiympyrät ja rastinumerot ovat olleet selvästi suurempia. Esimerkiksi rastiympyrän halkaisija oli 8-9 mm kun taas tänä vuonna se oli sprinttikartan nykyisen kuvausohjeen mukainen 6 mm.

Itse olen aina tykännyt isommista ympyröistä, koska ne antavat mahdollisuuden käyttää leveämpää viivaa, jolloin ympyrän ja rastiväliviivan havaittavuus on parempi. Leveän viivan edellytys on, että viivakatkot on tehty huolella. Toisaalta ohut viiva ei välttämättä vaadi katkoja lainkaan.

Tämän vuoden ratapiirroksen viimeistelyssä aika loppui kesken. Uusi Condes 10 ei ollut vielä kunnolla hyppysissä. Siksi päätin turvautua IOF:n kuvausohjeisiin, varsinkin kun nämä olivat olleet käytössä tänä vuonna myös molemmissa edellisissa HS:n sprintticupin tapahtumissa.

Mielestäni sprintticupin tapaisissa "epävirallisissa" tapahtumissa voi kokeilla erilaisia asioita, esimerkiksi juuri ratapiirroksia kuten aiempina vuosina olen tehnyt. Tänä vuonna se jäi tekemättä, mutta seuraavassa kuitenkin asiaan liittyvä pohdinta näin jälkikäteen.

Ratapiirroksen lähtökohtana on sprinttikartan kansainvälinen kuvausohje ja siihen liittyvä ratapiirroksen kuvaus. Se määrittelee ratapiirroksen tekniset mitat kuten esimerkiksi rastiympyrän halkaisijan ja viivaleveyden, rastiväliviivan leveyden sekä käytettävän fontin.

Rastinumeroissa voidaan lisäksi käyttää 0.10-0.15 mm levyistä valkoista reunusta, jos kartan ympäristö on tiiviisti rakennettua kuten sprinttikartoissa yleensä tuppaa olemaan. Rastiympyrän tai rastiväliviivan kohdalla vastaavaa mainintaa ei ole. Tästä huolimatta usein näkee, että myös rastiympyröillä on valkea reunus.

HUOM. Tämä ja kaikki seuraavat kuvat ovat oikeassa mittakaavassa kuvaruudulla likimain 13.5 cm levyisinä (kunkin ympyrän halkaisija 4.5 cm)

Yllä olevassa kuvassa on kuvausohjeiden mukainen ratapiirros. Vasemmanpuoleisessa ympyrässä rastinumerolla ja rastiympyrällä ei ole valkoista reunusta kun taas kahdessa seuraavassa reunus on 0.15 ja 0.30 mm.

Rastinumero näyttää jäävän hieman hentoiseksi, varsinkin, jos siinä ei ole valkoista reunusta. Rastinumeroiden fontti on ohjeen mukainen eli normaali Arial ilman lihavointia ja kursiivia.

Rastinumeron lihavointi parantaa kuitenkin huomattavasti numeron havaittavuutta kuten seuraavasta kuvasta voi nähdä. Toisaalta lihavoitu numero voi peittää liikaa kartan yksityiskohtia, joten sen asemoinnissa on oltava tarkkana.

Ikäsuunnistajille tarkoitettu 1:3000 -mittakaavainen kartta on suurennus 1:4000-kartasta. Siten myös sen ratapiirroksen elementit ovat 1.33-kertaa suuremmat kuin 1:4000-kartassa. Esimerkiksi rastiympyrän halkaisija on 8 mm. Seuraavassa kuvassa on esimerkki 1:3000-mittakaavaisen kartan ratapiirroksesta.

Mielenkiinnon vuoksi vielä oma entinen suosikkini. Se ei juuri poikkea edellisestä muuten kuin rastiympyrän halkaisija on suurempi eli 10 mm. Fontti on normaali Arial, rastinumero 5.5 mm ja koodi 4 mm korkea.

No, mitä näistä kuvista on sitten luettava tai peräti opittava. Monenlaista. Seuraavassa on omat havaintoni. Ne ovat luonnollisesti hyvin omakohtaisia, koska katselemme karttaa kukin erilaisilla silmillämme.

1. IOF:n ohjeen mukainen ratapiirroksen kuvaustapa on ihan hyvä, mutta mielestäni sprinttikartoissa on silloin oltava ainakin rastinumerolla mutta ehkä myös rastiympyrällä valkoinen reunus.
2. Lihavoitu fontti Arial Bold tuntuu erottuvan paremmin taustasta.
3. Ikäsuunnistajien 1:3000 mittakaavainen suurennus on hyvä. Siinä fontiksi riittää normaali Arial ilman lihavointia
4. Rastinumeron valkoinen reunus 0.15 tuntuu hieman riittämättömältä. Toisaalta nimenomaan sprinttikartoissa valkoinen numeroreunus ja rastiympyrän reunus saattavat harhauttaa näyttämään kulkutieltä, joten sen kanssa on oltava hyvin varovainen.

HUOM. Edellisen kuvan rastinumerot olisi ollut parempi sijoittaa hieman etäämmäksi ympyrästä, jolloin ne eivät peitä ympyrän luoteispuolella olevia kulkuteitä.

Ja lopuksi vielä tärkeä peräkaneetti: eri merkkisten mustesuihku- ja lasertulostimien jälki vaihtelee paljon. Tästä syystä on ennen lopullista tulostusta on ainakin silmämääräisesti tarkistettava, miltä tulostus näyttää.

25.3.2022SININEN PYSTYVIIVOITUS

Useampikin suunnistaja kysyi minulta "uudesta" karttamerkistä - sinisestä pystyviivoituksesta. Epäilivät sen tarkoittava jotain vetistä aluetta tai vastaavaa - sen verran olen tainut puhua blogissani vesilammikoista, että epäily oli ihan ymmärrettävä.

Kun sitten yhdessä lampun valossa karttaa tiirailtiin, niin näyttihän se vihreä hieman sinisen sävyiseltä, lähempänä turkoosia kuin vihreää. Todettiin kuitenkin, että kyllä se ihan normaali pystyvihreä on, mutta tulostuksen takia sen värisävy näyttää olevan hieman tavanomaisesta poikkeava.

Asia kiinnosti. Kaivoin esiin vanhan SM-kisojen kartan vuodelta 2017 sekä nykyisen kartan, johon on tehty tämän vuoden alussa uusien sprinttikartan kuvausohjeiden mukainen päivitys, erityisesti heleä pensasvihreä oli palautettu takaisin tummaksi myrkynvihreäksi.

Miltä näyttävät näyttävät niiden kartta- eli ocad-tiedostot. Molemmissa on sama väri (RGB) 68-169-76 eli karttatiedoston värit ovat täsmalleen samat. Se oli toisaalta aivan odotettua.

Sitten vilkaistaan skannattuja (dpi 300) karttapalasia. Nyt alkoi näkyä eroja. Sprintticupin kartan pystyvihreä on hieman tummempi, mikä taas aiheutuu siitä, että koko kartan sävy on tummempi verrattuna SM-kisojen karttaan. Pystyvihreän värissä on ehkä juuri tämän takia - ainakin minun silmissäni - hieman sinisen sävyä. Myös skannauksessa syntynyt valkoisen kohdalla oleva sinertävä huntu voi vaikuttaa näkymään. Ja vielä piilojuoksuisen ojan sininenkin voi harhauttaa silman "väriaistia".

Mutta on pystyviivoituksessa toinenkin ero - Sprintticupin kartassa se näyttää aavistuksen verran tiheämmältä, mikä ilmeisesti yhdessä hieman tummemman värin kanssa voi vahvistaa vaikutelmaa sinivihreästä.

Kuvasin kartat lopuksi vielä päivänvalossa, keinovalossa ja suunnistuslampun valossa. Niissä kuvissa ei ilmennyt mitään uutta. Suunnistuslampun valo on jo niin kirkas, että se tekee kartasta vaaleamman. Mutta sinisen sävyn arvoitusta sekään ei ratkaissut

Sinisestä pystyviivoituksesta kertoneet olivat siis oikeilla jäljillä, mutta tulkinta sinisestä väristä oli sittenkin hieman liioiteltu. Pystyviivoituksen värisävyssä on hiuksenhieno ero, mutta se menee tulostuksen piikkiin ja aiheutuu pääasiassa siitä, että sprintticupin kartan sävy on tummempi.

Muutama suunnistaja taisikin huomauttaa, että kartta oli aika tumma. Nähdessään itselleni tulostaman vaaleamman kartan, totesivat, että jotain tuollaista se saisi olla. Tosin ero saattaa myös osin selittyä oman karttani suuremmasta mittakaavasta, mikä jo sinänsä hieman myös "vaalentaa" karttaa.

Joka tapauksessa mielestäni kartta oli OK. Tummenpia ja vaaleampia karttoja on molempia nähty. Tämä vaan kertoo siitä, että karttojen tulostus on yhä vaativa asia. Vaikka värit ovat sinänsä täysin oikeat - kuten nytkin, niin silti vaikutelma kartasta voi vaihdella.

Esimerkiksi, jos kartalla on paljon rakennuksia, kartta näyttää aina tummemmalta kuin sellainen, jossa on paljon puistoja. Eteläeurooppalaiset pikkukaupunkikartat voivat tämän takia olla hyvinkin tummia Yksi helppo tapa vähentää kartan tummuutta olisikin nykyisen katuruskean korvaaminen valkoisella ja vaihtaa luonnontilaisen maaston väriksi vaalea vihreä. Mutta se onkin jo pitempi juttu.

Tämä oli pikainen pohdinta - ei mikään tutkimus. Asia vaan sattui kiinnostamaan. Tutkin asian kunnianosoituksena isoäitini isälle - Kärkölän vaarille, joka kuulemani mukaan oli ammattivärjäri ja erityisesti osasi valmistaa ja käyttää - kuinkas muuten - juuri sinistä väriä.

Blogin pito jatkuu, sillä pari kiinnostavaa asiaa on vielä pureksimatta. Ja muista käydä piirtämässä reittisi reittihärveliin. Ajatuksissani on hieman pohtia talvisprintin reitinvalintoja.

23.3.2022KISAT ON KAYTY

Seuran puheenjohtaja lähetti iltapäivällä mukavan viestin: toivottavasti illan kisa sujuu hyvin ja suunnistajat nauttivat. Vastasin hänelle, että kaikki on kunnossa, mutta yllätyksiä tulee. Toivotaan, että ne ovat vain pieniä.

Puheenjohtaja toivomuksen jälkimmäinen osa taisi toteutua. Repliikit kuten hieno rata, vaikeaa oli, mutta niin pitääkin, rata ei päästänyt helpolla, kertoivat sen. Tuntui kivalta, koska ratoja olin mietinyt moneen kertaan. Ratojen taustasta lisää myöhemin.

Sensijaan puheenjohtajan toivomuksen edellinen osa jäi hieman avoimeksi. Yleisesti kaikki sujui hyvin. Osanottajia oli runsaasti, rastit olivat oikeissa paikoissa eikä kartassa ollut virheitä. Tuloslaskentakin toimi loistavasti - pieni virhe peloitteli, sillä rastikoodi 86 oli onnistunut luikertelemaan parin tietokoneohjelman ja usean kokeneen silmäparin ohitse. HS:n rutinoituneeseen sprintticupin järjestäjäporukan haaviin se sitten jäi ja tuli korjatuksi toista tuntia ennen ensimmäisen kilpailijan lähtöä. Hienoa.

Eli iso kuva tapahtumasta oli hyvä. Mutta kuten puheenjohtajalle antamassani vastauksessa epäilin: yllätyksiä tulee. Mutta onneksi ne olivat vain pieniä

Eniten jäi harmittamaan maalin siirto. Se oli oma ajatukseni, koska toisella maaliintuloreitillä iso "vesiallas oli jo puolelta päivin paikoitellen lähes parikymmentä senttiä syvä. Siirsin maalin paikkaan, jossa se oli olevan hyvin havaittavissa molemmista suunnista tultaessa ja myös viitoitettu. Mutta yhtä asiaa en ollut tajunnut.

Ainakin yksi suunnistaja oli etsinyt maalia. Hän oli nähnyt maalileimasimen ja siinä olleen "maali"-tekstin, mutta olettanut, että se on toinen maali kuin hänen omansa. Infotaulut maalin siirrosta eivät olleet osuneet hänen silmiinsä. Tämä toisaalta kertoo upeasti, kuinka intensiivisesti voi suunnistaja keskittyä kartanlukuunsa. Mikään ylimääräinen ei häntä silloin pysty häiritsemään.

Muut epäonnistumiset olivat sitten niitä tavanomaisia. Yksi rastipukki oli hetken kadoksissa, kun se oli karannut läheiseen pusikkoon. Lopun illasta rastipukki sai sitten viettää pallo jalassa eli sidottuna köydellä läheiseen pylvääseen. Joku oli alkulabyrintissä mennyt niin pyörälle päästään, että uskoi rastin kokonaan kadonneen. Ei ollut, mutta onhan Kannelniityn alue niin vaikea, että tällainen epäily on itseasiassa iso kiitos ratamestarille.

Kartassa ollutta "sinistä" pystyviivoitusta ihmeteltiin. Kyse oli kuitenkin ihan tavallisesta pystyvihreästä, joka tulostuksessa on ilmeisesti on jotenkin muuntunut sinivihreän kaltaiseksi. Vieressä oleva ojanpohja taisi vielä syventää sinistä vaikutelmaa. Palaan asiaan myöhemmin kun tiedän siitä lisää. Yksi rastiypyrän katko oli jäänyt tekemättä. Myös toivottiin valkoisia taustoja ratapainatukselle. Näistäkin lisää aikanaan

Moni totesi, että silmät eivät oikein riittäneet kartan mittakaavalle 1:4000. Ilmeisesti hämärässä ja lampun valossa 1:3000 mittakaava olisi fysiologisesti parempi. Ainakin maininnat yksityiskohtien riittämättömästä erotuskyvystä lisääntyivät sitä mukaa kun ilta eteni. Suurempi mittakaava ylipäänsä parantaisi kartan luettavuutta silloin, kun oma sprinttisuunnistusrutiini on vasta kehittymässä.

Jatkan blogin pitoa vielä viikon verran kunhan olen saanut perattua kisapäivän kokemukset ja mahdollisen palautteen. Jos jokin asia jäi mietityttämään tai jäi ihan hanpaankoloon tai jonka muuten haluat nostaa näkyviin, ota yhtettä. Osoite on tämän sivun ylälaidassa. Ja lopuksi pieni toive: Käy piirtämässä tai lataamassa kulkusi reittihärveliin. Pieni vaiva, mutta todella arvokasta tietoa ratamestarille ja varmasti näkyy entistä parempina ratoina tulevaisuudessa.

22.3.2022MIKÄÄN EI OLE VARMAA

Talvisprintteihin liittyy kilpailijan näkökulmasta asioita, joista ei kesäsprintessä tarvitse murehtia.

Reitinvalinta ei aina ole itsestään selvää. Maastossa on asioita, joita ei voi kartasta päätellä. Isot lumikinokset on merkitty karttaan, mutta on muutakin "sumeaa".

Suunnistaja joutuu päättelemmän, miten eri kulkuteillä voi juosta. Sinne, missä asukaat liikkuvat, on syntynyt hyväkulkuisia lumipolkuja. Toisaalta taas karttaan merkitty kulkutie voi olla vielä paksun lumikinoksen peitossa tai se on pehmeää upottavaa lumisosetta. Näitä ei voi aina tunnistaa etukäteen, ei myöskään isoja sulamisveden synnyttämiä vesialtaita, jotka taatusti hidastavat vauhtia.

Talvisprinttaajan onkin pystyttävä vaihtamaan suunnitelmaa lennosta, jos kuviteltu reitti ei olekaan lumen tai jään takia kelvollinen. Jo yksin peilijää talonkulmassa tai pienessä alamäessä hidastaa menoa, varsinkin, jos on liikkeellä ilman nastapohjia. Mutta siinäpä se talvisprintin viehätys onkin, mikään ei ole varmaa.

21.3.2022KARTAT TULOSTETTU

Tulostettiin kartat. Toki oli tavanomaisia vaikeuksia, mutta ne aiheutuivat sekä ratamestarista että Condesista.

Uusi Condes 10 pääsi yllättämään - rastiympyröiden kooksi oli jäänyt itse käyttämäni rastiympyrän tavallista suurempi koko eikä Condes ollut päivityksen yhteydessä korvannut niitä virallisella sprinttikartan ympyräkoolla. Ympyräkatkoja jouduttiin sitten tekemään uudestaan.

Mutta löytyipä Condesista oikea puutekin - kun liittää ratapiirrokseen valkoisen viivan, jolla voi esimerkiksi "avata" kartassa olevaan aitaan aukon", niin viiva on piirrettävä erikseen eri näkymiin, tässä tapauksessa eri mittakaavaisiin karttoihin. Tosin copy-paste -tekniikalla viivan siirto sujuu vaivattomasti, mutta se on kuitenkin aina muistettava tehdä...

Millaisia radoista sitten tuli. Alla oleva taulukko kertoo sen.

Sarake Kiertävyys kuvaa todellisen juoksumatkan ja linnuntie-etäisyyden välistä suhdetta. Sitä on käyttänyt esimerkiksi Tampereen Pyrinnön Mikko "Lammikko" Eskola. Hyvillä radolla kiertävyyden tulisi olla vähintään 1.3.

C-radan puolivaikean voi tulkita myös siten, että alussa rata on helpohko, mutta vaikeus lisääntyy loppua kohden. Se on mukava rata aloittelijoillekin.

Hyvin samantasoisia näyttävät radat olevan kuin viime vuonna. Rasteja on kuitenkin enemmän ja lähdön siirron takia ratapituuksiin on tullut reilut 100 metriä lisää pituutta.

Itse olen tyytyväinen myös ratojen vaihtelevuuteen. Alue on 1960-luvun ja uudemman kaupunkirakenteen raja-alueella. Kummankin alueen erilainen rakennustapa ei voi olla näkymättä myös erilaisina sprinttimaastoina.

20.3.2022TILAPÄISKARTOITUSTA

Kaikkilla radoilla on keskipitkä rastiväli, jossa yksi hyvä valinta on oikaista Kannelkylän puiston halki. Kesäkelillä se on selkeä vaihtoehto, mutta näin hankikelillä pieni arvoitus. Mitäs, jos eteen tulee lumikinos tai jos joutuu tarpomaan hankea. Taitavat kaukaa raitteja myöten kiertävät kaverit vetää silloin pitemmän korren.

No, maailma ei ole reilu, mutta suunnistus on. Tästä syystä lisäsin karttaan asukkaiden lumipolut, joita myöten juoksu sujuu taatusti nopeammin kuin hangessa. Tältä se kartassa näyttää. Ei varmasti ihan normien mukaista, mutta kyllä siitä selvän saa. Tilapäistä se kuitenkin on, sillä kuukauden kuluttua näitä poluista on enää muisto jäljellä.

19.3.2022TERVEISIÄ

Julkaisin terveiseni sprintticupin kilpailijoille. Ne kannattaa vilkaista, koska niissä on sellaista tietoa, josta varmasti on hyötyä radan kiertämisessä.

Erityisesti olen iloinen siitä, että kaupungin liikuntapalvelut on antanut mahdollisuuden päästä huoltorakennuksen sisätiloihin. Siis pukuhuone, suihku ja WC ovat kilpailijoiden käytettävissä. Katso sisääntuloaulan ilmoitustaulusta vasemmalta, mikä pukuhuone on varattu naisille ja mikä miehille. Myös talven mittaan pakkasessa värjötellyt tuloslaskentakin on nyt sisätiloissa. Lue lisää ratamestarin terveisistä.

17.3.2022KAUPUNKISUUNNISTAMAAN KANNELMÄKEEN

... otsikoi paikallislehti Tanotorvi sivulla 3 ensi viikon Sprintticup-tapahtuman. Se alkaa jo olla jonkinlainen paikallinen perinne, sillä nyt juostaan jo viidettä kertaa peräkkäin sprinttiä Kannelmäessä tai Malminkartonossa.

Tapahtuman avoimuus, myös asukkaille on ollut mukava apu, kun olen hakenut taloyhtiöiden pihojen käyttölupia. Omien havaintojeni mukaan asukkaita on ollut korkeintaan kahden käden sormilla laskettava määrä, joten mitään teknisiä ongelmia ei heistä ole ole ollut, päinvastoin, enmmänkin olisi mahtunut mukaan.

C-rata onkin ajateltu nimenomaan asukkaiden ja muiden ensikertalaisten suunnistettavaksi. Se alkaa muutamalla helpolla rastivälillä. Sitten pistäydytään kaikille kannelmäkisille tutussa paikassa, Vanhaistenpuistossa, josta oli kuvakin Tanotorvessa. Lopussa on vielä muutama pidempi rastiväli.Niillä on jo ihan oikeesti suunnistettava ja katseltava, missä talovälissa milloinkin mennään.

Vaikka asukkaita onkin ollut mukana vähän, niin tapahtuma tunnetaan Kannelmäessä. Viime viikonvaihteessa, kun kiinnitin tolppailmoituksia pihoihin, moni ohikulkija muisti, että eikös täällä ole suunnistettu joskus aikaisemminkin. Onhan sitä, mutta siitä on jo viisi vuotta. Ja silloin olikin kyse jo paljon isommista kisoista.

16.3.2022MONTAKO KARTTAA...

Montako karttaa on tulostettava miettii jokainen ratamestari. Siinäpä hyvä kysymys, sillä karttojen loppuminen kesken on aina ikävä juttu kaikille osapuolille.

Mikä sitten vaikuttaa osanottajamääriin sprintticupin tapaisilla kuntorasteilla. Liittyvätkö säähän, paikalle kulkemiseen eli pysäköintimahdollisuuksiin vai siihen, kuinka hyvin alue sopii sprinttisuunnistukseen.

Tiedä häntä - varmaa vain on se, että eri henkilöt painottavat asioita eri tavoin. Joku uskollinen saapuu oli keli mikä tahansa, joku toinen taas kiireisiinsä vedoten tulee paikalle, vain jos tietää pääsevänsä pysäköimään parinsadan metrin päähän keskuksesta ja joku on päättänyt hyljeksiä maastoja, joissa arvioi olevan vain korttelinkiertoja.

Tämän kauden yleisömenestyksia ovat olleet Rasti-Jyryn Alppila ja Pikku-Huopalahti. Myös HS:n kaksi viimeisintä ovat olleet erittäin suosittuja, varsinkin, kun ne ovat saaneet vetoapua Firmasprintistä. Valtaosa F-radan juosseista on todennäköisesti uusia, koska A-radan juosseita on likiman saman verran kuin aiemminkin. Kuva ja teksti korjattu A-radan lopullisten tulosluetteloiden mukaisiksi. Kiitokset MK:lle.

Jos nyt sumeasti yhden asian haluaa nostaa esiin, niin lumen määrällä on ollut varmasti vaikutusta. Alkukaudesta lunta oli vielä kohtuullisesti ja väkeä runsaasti. Kun kausi eteni ja nietokset kasvoivat, moni taisi keksiä parempaakin tekemistä. Kumpulan sprintin aikaan lunta olikin enemmän kuin vuosiin. Mutta jo Jätkäsaaressa oli aistittavissa häivähdys keväästä.

Joka tapauksessa kun kaaviota tuijottaa, on helppo arvioida, montako karttaa on tulostettava. Ja sekään ei haittaa, jos karttoja jää yli. Kannelmäen koulut ottavat mielellään vastaan ylimääräiset kartat.

15.3.2022...JA MATKA PITENI

Lähtöpaikan siirto vaikutti myös ratojen pituuteen. Alunperin A-, B- ja F-radoilla matka lyhyintä reittä myöten oli jo vajaat 100 metriä enemmän kuin on ratojen tavoitepituus 3.5 km ja 3.0 km. Uusi lähtöpaikka kerrytti matkaa vielä sen verran lisää, että seuraava desimaali tuli käyttöön eli A- ja F-ratojen matkapituudet ovat nyt 3.6 km ja B-radan 3.1 km. Haitanneeko tuo nyt kuitenkaan, koska talvikauden viimeisestä sprintistä on kyse.

14.3.2022LÄHTÖ SIIRTYI

Ratasuunnittelussa olen koko talven tuuminut, miten lumihanget ja jäiset kulkutiet vaikuttavat reitinvalintoihin. Rastien pääpiirteittäiset paikat olen lyönnyt kiinni, mutta pientä hienosäätöä silti riittää rastipisteiden valinnassa. Jos hangen yli pääsee oikomaan, niin se lyhentää matkaa sen verran, että kiertävällä reitillä jää äkkiä kakkoseksi.

Tällä hetkellä kevätaurinko näyttää tekevän parhaansa, jotta oikominen kannattaisi - tosin yöpakkaset panevat kovasti hanttiin.

Mutta yhdessä paikassa kinosta riittää - lähdössä. Liikuntakeskuksen huoltorakennuksen pihamaan lumet on kasattu monen metrin korkuiseksi vuoreksi juuri keskelle lähtöpolkua. Siitä ei mennä läpi eikä yli. Ja juuri siihen olin suunnitellut menon K-pisteelle.

Olen aina puhunut, kuinka tärkeä on sprintin "lähtökiihdytys". Siinä on ehdittävä monta asiaa: poimittava kartta, käännettävä se oikeaan asentoon, löydettävä kartasta lähtökolmio ja katsottava vielä hyvä reitti ykkösrastille. Ja samalla on jo oltava hyvässä vauhdissa.

Jos K-piste on heti karttaämpäreiden vieressä ja ykkösrastille on jo valittava reitti, niin kyllä siinä vaaditaan yli-inhimillistä taitoa tai sitten pysähtymistä heti kartanoton jälkeen. Se ei ole helppoa sekään. Niinpä monet ratkaisevat ongelman poimimalla kartan ämpäristä, katsomalla siitä hyvän reitin ainakin ykköselle ja vasta sitten tekevät lähtöleimauksen.

Toki tämä on mahdollista ja vieläpä suositeltavaa vähemmän sprinttejä juosseille. Kokeneemmat sprinttaajat menettävät silloin paitsi hyvän harjoitustilanteen myös jotain olennaista sprinttisuunnistuksen luonteesta, joka pohjautuu metsäsuunnistusta enemmän nopeisiin päätöksiin.

Uusi lähtö on huoltorakennuksen pohjoispuolella. Matkaa on K-pisteelle on riittävästi, jotta ehtii katsoa hyvän reitin ykköselle. Kulku K:lle on myös suoraa tietä. Alkuperäisellä lähtöpolullani oli pieni mutka, mikä sekin olisi tuonnut lisähaastetta. Nyt sen sijaan ämpäreiltä saattaa nähdä, mihin suuntaan edellinen suunnistaja K-pisteeltä kurvaa. Mutta tuskin siitä mitään hyötyä on - väärään suuntaan se kumminkin kääntyy...

9.3.2022CONDES 10

Parina viime vuonna Kannelmäen ja Malminkartanon sprintticupin karttojen tulostuksessa on ollut tavanomaisia vaikeuksia. Ne ovat aiheutuneet siitä, että olen käyttänyt ratamestariohjelman Condes versiota 9 ja kartan tulostajalla on ollut uudempi versio 10.

Eivät ne ongelmat isoja olleet: kartan ratapainatuksen värisävy poikkesi normaalista rakennusten päällä. Ero ei varmasti häirinnyt kartanlukua ja tuskin moni edes sitä noteerasi - joku tarkkasilmäinen kertoi asian huomanneensa ja oli ajatellut että Sitratorilla ylätasolla oleva rasti kuvataan eri sävyllä kuin alatason rasti. Ihan järkevästi sinänsä ajateltu - siinä taas uusi innovaatio eri tasolla olevien rastien kuvaamiseen.

Joka tapauksessa käytössäni on nyt uusi Condes 10.2 -versio. Tuntuu tutulta enkä ole vielä huomannut yhtään sellaista toimintoa, joka poikkeaisi vanhasta tutusta ysiversiosta.

Aloitin karttaleikkauksen valmistelun. A- ja F- radat mahtuvat hienosti A4-arkille mittakaavassa 1:4000. Mutta B-radan kanssa tuli tenkkapo. Mittakaavassa 1:3000 rata ulottui reilusti A4-arkin ulkopuolelle. Mitä tehdä?. Tinkisinkö B-radan muutamista hyvistä rastiväleistä, jolloin rata juuri ja juuri mahtuisi A4:lle. Vai käyttäisinkö pienempää mittakaavaa. Mietin pitkään ja päädyin mittakaavaan 1:3300, jolloin kartta sopii mukavasti A4:lle.

Koetulostus osoitti, että mittakaavan 1:3300 luettavuus on yllättävän paljon parempi kuin mittakaavan 1:4000. Kävin oikein ulkona kokeilemassa lampun kanssa. Eli nyt B- ja myös C-radan suunnistajat saavat maistella tällaista hieman eksoottista mittakaavaa 1:3300.

Kaikki eivät eroa edes huomaa. Mutta jos huomaat, kerro vastaisen varalle, miltä se tuntuu. Eli kumpi on parempi - tuttu ja turvallinen 1:4000 vai täysin poikkeava 1:3300. Mittakaava 1:3000 ei nyt ole mahdollinen, koska silloin kartta olisi tulostettava A3:lle ja se on ihan eri juttu.

PS. Kannattaa myös lukea tamperelaisten perustelut, miksi iltasprinteissä, eritoten lampun kanssa kannattaa käyttää isompaa mittakaavaa kuin 1:4000.

6.3.2022LUNTA JA KINOKSIA

Kiertelin rastipisteet läpi. Lumen määrä ei sinänsä yllättänyt, olihan sitä jo tammikuun lopussa ihan riittämiin. Sensijaan moni traktorien kasaama lumikinos oli yllättävässä paikassa.

Lumi sinässä ei haittaa, korkeintaan vähentää reitinvalintoja tai ainakin muuttaa niiden keskinäistä paremmuutta. Tästä syystä ajattelin lisätä karttaan merkinnän suurista kinoksista, jotka hidastavat tai pakottavat kiertoteille joillakin reiteillä.

Kanneltien varrella olevien taloyhtiöiden rajoille oli muutamin paikoin kasattu niin paljon lunta, että siirtyminen pihasta toiseen ei enää ollut aivan yksinkertaista. Samoin Kannelniityn eli Posetiivarinkujan pienten pihojen monilla kulkuteillä oli puolen metrin hanki. Suurin osa kulkuteistä oli kuitenkin asukkaiden päivittäisessä käytössä ja niille oli syntynyt hyväkulkuisia polkuja.

1.3.2022RATALUONNOKSISTA ETEENPÄIN

Rataluonnokset ovat valmiit radoille A, B ja F. Rasteja on 35. Niistä on vielä yksi tai kaksi vähennettävä. Myös F-radan pari rastiväliä vaatii hiomista, jotta radasta tulee yhtä vaativa kuin A-rata.

Ratojen vaikeustaso ei aivan näytä nousevan samalle tasolle kuin Malminkartanon ja Eteläisen Kannelmäen sprintticupeissa. Paikoitellen on tosi mielenkiintoisia korttelirakennetta, mutta on myös 1960-luvun lähiörakentamisen synnyttämiä avaria pihoja ja puistoja, joilla reitinvalinnat tuppaavat pelkistymään talojen kierroiksi.

Oman mausteensa ratoihin tuo myös nykyinen lumitilanne. Puolen metrin hangen poikki ei varmasti lähdetä oikomaan, joten sekin rajoittaa reitinvalintoja juuri näillä avarilla alueilla. Tosin aikaa on vielä kolmisen viikkoa ja kevätaurinko tekee ihmeitä.

Alla on kuva B-radasta ja sen reitinvalinnoista. Pelkkiä toteutusvälejä on niukalti. Reitivalinnoissa kannattaa olla tarkkana, sillä joukossa on rastivälejä, joilla väärä reitti pudottaa roimasti tuloslistassa alaspäin.

Nyt on aika siirtyä ratasuunnittelun toiseen vaiheeseen eli ratojen viimeistelyyn. Se tarkoittaa omassa työjärjestyksessäni rastivälien katselua ja viilausta sekä tarpeen mukaan rastipisteiden varmistuksia ja uusia koejuoksuja.

Ratoja katselemalla löydän tai ainakin kuvittelen löytäväni väleihin parannuksia pienillä rastipisteen siirroilla. Joskus käy jopa niin, että hylkään muutaman välin, koska joku välin yksityiskohta oli jäänyt harmittamaan. Silloin on vaan katsottava kokonaan uusi rastipiste ja uudet reitit.

Muutama henkilo on luvannut koejuosta ratoja. Koejuoksija katselee ratoja uusin silmin. Koejuoksujen kriittinen palaute on kullanarvoista ja johtaa lähes aina pieniin ja joskus suurempiinkin ratamuutoksiin.

Ratojen viimeistelyprosessin aikana aloitan rata-analyysien valmistelun - aineistohan on jo valmiina ja niihin on vain kirjattava ratamestarin ajatukset. Usein käy niin, että kun omat ajatukset ovat "paperilla", ne selkiytyvät ja huomaa katselevansa rastiväliä kokonaan uudesta näkökulmasta. Moni pieni parannus onkin saanut tällä tavalla alkunsa. Kirjoitan myös ratamestarin terveiset, sillä mitään suuria muutoksia ratoihin ei enää ole tiedossa.

Jossain vaiheessa siirrän rastit ratamestariohjelma Condesiin ja piirrän karttaan paitsi kielletyt alueet myös muutamat pienet karttakorjaukset kuten porttien avaamiset tai sulkemiset - varmuuden vuoksi, jos kartantekijä ei niitä ehdi päivittää karttaan. Myös suunnittelen kartan leikkauksen ja otsikot ja valitsen kartalle nimen. Eli kaikenlaista pientä askartelua on tiedossa.

Rastimääritteet ja rastiympyräiden katkaisut kannattaa jättää viime hetkiin, koska sen jälkeen rasteja ei enää ole enää syytä siirtää - riski siihen, että siirron vaikutus jää päivittämättä, on liian suuri

Päivää ennen karttojen tulostusta kierrän rastipisteet läpi nähdäkseni, että kaikki on kunnossa. Samoin varmistan muutamalta taloyhtiöltä, että sovítut portit saadaan kilpailupäivänä avatuksi. Tämä on joka vuosi "stressaavin" osa koko työprosessia, koska porttien avauksen luvanneet henkilöt eivät välttämättä ole aivan sisäistäneet sitä, kuinka tärkeä heidän roolinsa on tapahtuman onnistumiselle.

Ja sitten kilpailupäivän aamuna kierrän radat uudelleen, jottei yllätyksiä tule. Jos tulee, ne on vielä korjattavissa kertomalla niistä suunnistajille lähdössä.

19.2.2022SPRINTTIKARTAN MITTAKAAVA

Sprinttikartan mittakaavoiksi ovat vakiintuneet 1:4000 sekä ikäsarjoille 1:3000. Vanha korttelisuunnistuksen mittakaava 1:5000 näyttää onneksi jääneen lopullisesti sprinttisuunnistuksen karttahistoriaan.

Talvi-iltojen yösprintit alkoivat Helsingissä jo lähes kymmenen vuotta sitten. Helsinki Night Challengen kaverit nostivat sprinttien harrastamisen silloin aivan uudelle tasolle - se oli hieman samanlainen uutuus kun HS:n Iltarastit noin 50 vuotta sitten.

Yösprinttien yleistyminen on käynnistänyt uuden keskustelun karttamittakaavasta. Lampun valossa ja purevassa pakkasessa silmän kohdistuskyky hidastuu niin nuorilla kuin vanhemmilla suunnistajilla. Sen lienee moni ehtinyt jo havaita 15 asteen pakkasessa kiertäessään talvikortteleiden rasteja.

Muutoksia on tulossa - ne ovat taas lähteneet Tampereeelta, kuinkas muuten. Tampereen Pyrinnön viime vuodenvaihteen sprinttiviikolla käytettiin 1:3000-mittakaavaa kaikilla radoilla. Lisäksi tulostettiin muutama kymmeniä 1:4000-mittakaavaisia karttoja halukkaille eli käytännössä huippusuunnistajien talviharjoittelua varten.

Suurempaa mittakaavaa 1:3000 perusteltiin seuraavasti:

• silmät vuotaa kylmässä ilmassa enemmän kuin kesälämmössä
• kaikilla on hiihtokäsineet tai vastaavat käsissään
• suunnistajan vauhti hitaampi kuin kesällä. Tämän takia maastokohteet tulevat vastaan hitaammin kuin 1:4000-mittakaavaisella kartalla

Viimeksi mainittu - alkujaan Lammikon ajatus - on todella hyvä syy käyttää suurempaa mittakaavaa talvipimeässä. Se on hieman samaa sukua ajatukselle, että fillaroimalla sprinttirataa vanhempi ikäsuunnistaja pääsee kokeilemaan HD21-sarjan suunnistajien näkökulmaa ja sitä, kuinka nopeasti ajatuksen on juostava kohteiden tullessa vastaan aivan eri vauhdilla kuin normaalisti. HUOM. jos kokeilet, niin tee se viikonloppuisin varhain aamulla, jolloin muita ihmisiä ei ole liikkeellä...

Ehdoton edellytys mittakaavan 1:3000 käytölle on tietysti se, että rata mahtuu A4-arkille. Tampereella mahtuivat, vaikka kuulema tiukkaa teki. Jossain tapahtumassa mittakaava taisi olla 1:3300.

Kannelmäen viime vuoden SC:ssa B-radan mittakaava oli myös hieman pienempi kuin 1:3000. Tietääkseni sitä ei kukaan huomannut.

Rasti-Jyry on jo kertonut, että Vallilan (16.2.2022) ja Pikku-Huopalahden (2.3.2022) Stadin sprintticupeissa on käytössä joillakin radoilla 1:3000-mittakaava.

Vallilan B-radan kartta olikin omien tuntemuksieni mukaan todella selkeä - vasta maalissa huomasin syyn eli suuremman mittakaavan. Kannelmäen sprintticupin osalta ainakin B- ja C-ratojen mittakaava tulee olemaan 1:3000.

Kommentoikaa järjestäjille sprintticuppien mittakaavoja, niin nähdään onko 1:3000-mittakaavasta tulossa uusi normaali yösprintteihin.

16.2.2022KAIKKI LUVAT OVAT KASASSA

Tänään saapui viimeinenkin lupa taloyhtiöiden ja muiden toimijoiden alueiden käyttöön. Yhtään kieltoa ei saatu. Sen sijaan muutamalla taloyhtiöllä on jo maaliskuussa käynnistymässä julkisivuremontti, joten näillä alueilla ei luonnollisesti suunnisteta.

Remontit ovat arkipäivää. Tällä kertaa remonttien poisjäännistä ei ollut mitään haittaa. Rataluonnokset eivät missään vaiheessa kulkeneet remonttitonttien kautta ja samantapaista ympäristöä kuin näillä tonteilla on, löytyy muualtakin tapahtuma-alueelta.

Sen sijaan olin varannut remonttitonttien alueen lämmittelyä varten. Nyt lämmittelykartasta on luovuttava tai sitten toteutettava se aiempaa vaatimattomana.

Useisiin lupiin liittyy ehtoja, jotka ovat tyyppiä ...muistakaa vain tiedottaa taloyhtiötä..., ...ainut toive on, ettei aitojen yli hypitä..., ...kunhan ei istutusten päältä juosta... ja ... eikä siten muodostuisi omia polkuja nurmialueille suuressa määrin.... Nämä ovat ymmärrettäviä ja juuri näiden ongelmien estämiseen ratamestari ratasuunnittelussa pyrkii kaikin keinoin.

Mutta erään taloyhtiön hallituksen asettama ehto on hankala - ...jos suunnistustapahtuman aikana tapahtuu mitä tahansa vahinkoja, korvausvastuu kuuluu järjestäjälle täysimääräisesti.

Sen mukaan sprintticupin aikana tapahtunut mikä tahansa vahinko - oli sen aiheuttaja suunnistaja tai joku muu, kuuluu taloyhtiön hallituksen mielestä järjestäjien korvattavaksi. Vaikea sanoa, onko tällainen ehto pumpuliin kääritty kielto vai samantapainen vaatimus, jonka Helsingin kaupunki on omassa luvassaan asettanut. Sen mukaan. [..] tapahtuman järjestäjä vastaa [..] tapahtuman välittömän lähialueen [..] siivoamisesta välittömästi tapahtuman päätyttyä.

En kuitenkaan usko, että kaupunki on tarkoittanut, että sprintticupin jälkeen siivoamme puoli Kannelmäkeä kaikista roskista ja jätöksistä. Riittänee, että poistamme rastit ja pidämme huolen, että Liikuntakeskuksen eteläpiha on vähintaan yhtä hyvässä kunnossa kun sinne saapuessamme siteeratakseni Salmenkylän Jussin vanhaa, mutta aina muistettavaa huoneentaulua kaikille suunnistajille.

6.2.2022UUSI KAKSITASOKUVAUS

Kansainvälinen suunnistusliitto (IOF) on tammikuussa päivittänyt sprinttikartan kuvausohjeen ISSprOM 2019-2 Updated version published on January 2022. Uudessa ohjeessa on paneuduttu erityisesti kaksitasoisten rakennelmien kuten siltojen ja alikulkujen kuvaukseen.

Kaksitasoisuuden kuvausongelma ei sinänsä ole mikään uusi asia. Siitä on keskusteltu Sprintticupin blogissakin useaan kertaan, vuonna 2019 sekä uudestaan vuonna 2021.

Kysymys on viime kädessä siitä, miten kuvata kolmiulotteinen rakennelma kaksiulotteiselle paperille. Ongelma on sentään paljon yksinkertaisempi kuin jo satoja vuosia mietitty kartoituspulma - miten kuvata pallopinta tasolle. Nyt asia paljon yksinkertaisempi - miten vain osoitetaan kulkumahdollisuudet eri tasoilla.

Lähtökohtana on sprinttikartan merkintä 'leveä musta viiva', jota ei saa ylittää. Kun viivalla kuvataan sillan reuna, syntyy ongelma.

Sillan päällä kulkeva ymmärtää, miksi sillan reunassa olevaa aitaa tai muuria ei saa ylittää: sen ylitys kun vie suoraan sairaalaan. Sen sijaan sillan alta juokseva suunnistaja ei juuri mieti asiaa vaan kulkee sumeilematta viivan poikki. Pari vuotta sitten tehdyssä sprinttikartan päivityksessä otettiin käyttöön vinoviivoitus. Viivoitus osoittaa sillan kaksitasoisen alueen, jolle tultaessa tai jolta poistutteasaa mustan viivan saa ylittää.

Tämä on leveän mustan viivan dilemma - leveän mustan viivan poikki saa siis jossain tilanteessa kulkea. Vaikka asia sinänsä on ymmärrettävä, niin se sotii sprinttikartan merkintöjen yksikäsitteisyyttä vastaan. Tästä syystä kaksitasoisuuden kuvauksen "korjaussarja" on tarpeen.

Kuvausohjeeseen on lisätty uusi elementti, jonka poikki saa kulkea vain toiseen suuntaan. Eli kun liikutaan sillan päällä, sillan reunaa ei saa ylittää, mutta kun liikutaan sillan alla, sillan reuna ei ole esteeksi, koska se jää korkealle pään yläpuolelle.

Uusi elementti on sahalaitaviiva. Kun liikutaan sahalaidan yhtenäisellä puolella - siis sillalla, niin sahalaitaviivaa ei saa ylittää. Mutta kun liikutaan sillan alla, niin sahalaidan kolmiomaiset osat antavat vinkin, että "niiden välistä saa luikahtaa sahalaidan läpi" eli sillan alle saa mennä.

No, eihän tämäkään ajattelu ihan täydellinen ole. Sillan alta poistuttaessa joudutaan kulkemaan sahalaidan poikki "väärään suuntaan". Mutta nyt tulee apuun kaksitasoisuutta kuvaava vinoviivoitus eli kun ollaan sen alueella, niin sahalaitaviivan saa ylittää myös sen yhtenäiseltä puolelta.

Sahalaitaviiva on mainio uutuus - sen avulla on helpompi nähdä, missä kaksitasoinen alue alkaa ja loppuu ja ennen kaikkea se mielestäni poistaa leveän mustan viivan ylityksen teoreettisen ongelman. Ei kuvaus vielä täydellinen ole kuten ei myöskään maapallon pinnan kuvaaminen tasokartalle, mutta hyvin senkin kanssa on voitu elää. Sitä samaa uskon myös sprinttikartan kaksitasoisuuden uudesta kuvaustavasta.

Lopuksi vielä esimerkki Norjasta monimutkaisesta kaksitasokuvauksesta. Tutki sitä ja kun olet sen hahmottanut, niin voit onnitella itseäsi siitä, että uusi kaksitasokuvaus on nyt hallussasi. Kuva on peräisin IOF:n julkaisusta Guidelines for complex urban structures 2022-01-23, jossa on useita hyviä esimerkkejä uuden kaksitasoisen kuvauksen käytöstä monimutkaisten rakennelmien yhteydessä.

29.1.2022KARTTA VALMIS

Atte lähetti postia:

Liitteenä viimeisin versio kartasta. Siihen on tehty seuraavat uuden kuvausohjeen mukaiset muutokset:
- Uusi kielletyn vihreän sävy (CMYK 100 0 80 30)
- Huomattavan puun (ympyrä) symboli suureni hieman
- Uusi monitasosymboli 512.1
- ........

Kartta oli yllätys - se oli päivitetty kansainvälisen suunnistusliiton (IOF) uuden sprinttikartan kuvausohjeen mukaiseksi. Vaikka olin saanut Hollolan suunnasta Mikolta vinkin uudesta kuvausohjeesta, niin siitä huolimatta ihailin pitkään uutta karttaa - se näytti jotenkin aiempaa ryhdikkäämmältä.

Silmiinpistävin ero on "myrkynvihreän paluu" eli läpipääsemätön pensaikko kuvataan jälleen tummalla vihreällä. Aiemmin käytössä ollut heleä vihreä ei aina oikein erottunut vaaleasta "puskavihreästä". Heleä vihreä taisi tulla käyttöön vasta pari vuotta sitten, jolloin siitä keskusteltiin vuoden 2019 Sprintticupin blogissakin. Uskon, että ainakin ikäsuunnistajat peukuttavat paluuta vanhaan tummempaan vihreään.

Toinen merkittävä asia on liittyy kaksitasoisuuden kuvaukseen. Aiemmin se osoitettiin vaaleanruskealla vinoviivoituksella. Sillä ei kuitenkaan ollut voinut kuvata sillan ylätasolla olevaa katosta kuten esimerkiksi Kannelmäen asemasiltaa.

Viime vuoden sprintticupia varten Atte keksi ongelmaan mainion ratkaisun: katettu osa sillasta kuvataan vaaleanharmaalla vinoviivoituksella. Saamieni kommenttien perusteella ratkaisua pidettiin onnistuneena.

Niinpä oli kiva todeta, että uudessa kuvausohjeessa Aten ajatus oli mukana. Lisäksi sitä oli laajennettu niin, että vinoviivoituksen väri voi vaihdella ympäristön mukaan.

Ylipäänsä sillan/tunnelin kuvaustapa on myös poistanut sillan alta kulkemiseen liittyvän periaatteellisen ongelman - sillan ylätason kaidetta kuvaavan paksun mustan viivan ylityksen. Uudessa kuvaustavassa tätä ongelmaa ei enää ole. Siitä lisää seuravassa blogipäivityksessä. Uteliaat voivat jo sitä ennen käydä vilkaisemassa uutta kuvausohjetta (ISSprOM 2019-2 Updated version 2022-01-23), jonka voi ladata täältä.

22.1.2022RATASUUNNITTELU ALKAA

Kolmannen viikon jälkeen olen saanut kaikki tarvittavat luvat taloyhtiöiltä ja vastaavilta. Alkuviikosta soitin vielä kolmelle isännöitsijälle ja kuten arvasinkin: luvat olivat taloyhtiön hallituksen käsittelyssä. Yksi lupa tuli jo seuraavana päivänä ja toinenkin loppuviikosta. Kolmannen saan tulevan viikon aikana.

Yksi taloyhtiö eli sen kaksi tonttia jää vielä avoimeksi maaliskuussa alkavan julkisivuremontin takia. Taloyhtiössä on seitsemän rakennusta, joten tuskin kaikkien ympärillä on rakennustelineitä vielä maaliskuun 23. päivänä. Asia selviää aikanaan. Joka tapauksessa tässä vaiheessa tarvitsemani luvat ovat nyt kasassa ja voin aloittaa ratasuunnittelun.

Olen jo monta vuotta noudattanut samaa hyväksi havaitsemaani kaavaa ratasuunnittelussa ja niin nytkin. Se alkuvaiheet ovat seuraavat:

1. Alueen rajaus ja maastoon tutustumista ja kulkuteiden katselua
2. Lähdön ja maalin paikat ja tapahtumakeskuksen sijainti
3. Ratakäytävät eli mitä kautta radat voisivat kulkea
   - mahtuuko pisin rata alueelle?
   - missä isojen katujen ylityspaikat?
   - onko mahdollisuutta pitkään väliin?
4. Ratakäytävien ratapisteiden katselua
5. Ratasuunnittelu - jokainen rata omana kokonaisuutena
6. Rastivälien maistelu, reitinvalinnat, lähtö- ja tulosuunnat, koekävelyt
7. Rastipisteiden yhdistely, jonka jälkeen rataluonnokset ovat valmiit

Vaiheet 1-2 ovat käytännössä jo valmiit. Kaupungille ja liikuntatoimelle tehdyt tapahtumailmoitus ja liikuntapistevaraus ovat jo naulanneet sekä alueen että tapahumakeskuksen paikalleen. Eikä maastoonkaan tarvitse enää tarkemmin tutustua - kotinurkillaan kun liikkuu, niin eivätköhän kaikki mahdolliset reitit ja loukot ole ainakin kertaalleen tullut joskus kierrettyä.

Kolmanteen vaiheeseen on sen verran tullut kurkistettua, että alueelta löytyy ainakin yksi sopiva ratakäytävä. Oletettavasti se ei välttämättä ole edes paras vaan muitakin vaihtoehtoja on nyt katsottava.

Ratasuunnittelun alkuvaiheen jälkeen minulla pitäisi olla itseäni tyydyttävät rataluonnokset. Niistä on kuitenkin vielä pitkä matka lopullisiin ratoihin. Tästä lisää jatkossa.

15.1.2022LUPIA ON KERTYNYT

Toisen viikon aikana lupatilanne on kehittynyt mukavaan suuntaan. Kasassa on nyt 27 lupaa 35:stä.

Mätäjoen varren varren (3) taloyhtiöt ovat kahta Kanneltien varren yhtiötä lukuunottamatta mukana. Sen sijaan Vanhaistenpuiston (1) taloyhtiöt ovat ensi kertaa mukana, joten on ymmärrettävää, että sieltä lupien saanti vaatii enemmän aikaa.

Kahdeksalta taloyhtiöltä lupa vielä puuttuu. Näistä suurimmassa osassa lupa-asia on jo taloyhtiön hallituksen käsittelyssä. Lopuista taloyhtiöistä ei ole kuulunut mitään, joten näiden isännöitsijöihin on hyvä ottaa puhelimitse yhteyttä ja kysellä tilannetta.

Joka tapauksessa olen aikataulussa. Jo nyt saatujen lupien perusteella syntyy ihan mukavia ratoja. Ellei tule yllätyksiä, niin viikon kuluttua pääsen jo aloittamaan ratasuunnittelua.

8.1.2022ISÄNNÖITSIJÖITÄ

Vuonna 2018 tällä samalla alueella juostiin sprinttiä. Siitä on kulunut aikaa jo neljä vuotta. Niinpä ei ole ihme, että vain lupapyyntö meni heti perille vain muutamalle isännöitsijälle. Monessa taloyhtiössä isännöitsijä oli vaihtunut, isännöitsijätoimisto oli vaihtunut tai jopa isännöitsijätoimiston nimi oli vaihtunut. Lisäksi sain muutaman automaattivastauksen, jossa isännöitsijä kertoi olevansa talvilomalla.

Lupapyyntö lähti 36:lle taloyhtiölle, koululle, päiväkodille tai muulle kiinteistölle. Eniten vaivaa aiheuttivat ne postit, jotka palautuivat viitteellä "osoite tuntematon". Silloin oli ensin selvitettävä taloyhtiön nykyinen isännöitsijätoimisto, otettava sinne yhteyttä ja tiedusteltava, kuka taloyhtiötä tällä hetkellä isännöi. Se selvisi yleensä nopeasti, sillä isännöitsijätoimistojen toimistosihteerit olivat tosi avuliaita ja monet vastasivat jo muutaman minuutin kuluttua. Lopuksi oli vielä lähetettävä isännöitsijälle uusi lupapyyntö.

Posteja kertyi ensimmäisen viikon aikana 65 ja "saalis" oli 11 lupaa ja yksi kielto julkisivuremontin takia. Eli noin kolmasosa tärppäsi. Ihan tyydyttävä tulos vaikka sujuvamminkin on joskus mennyt. Toisaalta kaikki yhteystiedot ovat nyt tiedossa kun taas joskus niitä on joutunut etsimään pari viikkoa.

Viestien määrä voi tuntua suurelta, mutta käytännössä ne pohjautuivat muutamaan vakioviestiin: lupapyyntö, yhteystietokysely ja kiitokset. Lupapyyntö kannattaa lähettää jokaiselle isännöitsijälle erikseen, jolloin homma pysyy paremmin "kasassa" ja samalla viestiin voi lisätä jotain nimenomaan hänen isännöimään taloyhtiöön liittyvää, esimerkiksi alustavasti kysyä mahdollisuudesta saada portit auki tapahtuman ajaksi.

Takavuosina isännöitsijätietojen saaminen oli hankalaa. Tietoja saattoi pyytää tai ostaa kaupungin kiinteistövirastolta tai vastaavalta. Nopein tapa oli kuitenkin mennä taloyhtiön pihalle kello 16-17 aikana, jolloin ihmiset palasivat töistä kotiin. Pyytämällä päästä porraskäytävään saattoi kuvata ilmoitustaulun, jossa on tiedot isännöitsijästä.

Nykyään tietojen hankkiminen on digitalisaation ansiosta helppoa - tarvittavat tiedot löytyvät helposti verkosta. Avaan myöhemmin tähän verkkosivun, jossa ovat itse käyttämäni verkko-osoitteet ja esimerkit, miten niiden avulla isännöitsijöiden yhteystiedot saa selville. Taloyhtiöiden alueiden käyttölupien pyytämättä jättäminen ei ainakaan enää voi aiheutua siitä, etteikö tietoja olisi helposti saatavissa.

7.1.2022KESKIVIIKKONA 23.3. JUOSTAAN KANNELMÄESSÄ

Sain Mikolta vahvistuksen Anton ja Jyry halusivat mielellään keskiviikon, joten mennään sillä.

Kannelmäessä juostaan siis sprinttiä keskiviikkona maaliskuun 23. päivä.

1.1.2022ALKU AINA HANKALAA...

Oli ehditty juuri juosta syksyn sprintticupit, kun Anu kyseli: Otatko taas keväällä yhden sprintticupin osakisan? Toki lupauduin.

Lokakuun lopussa asiasta ei vielä kuulunut mitään. Niinpä kysyin: Mikä on [sprintticupin] tapahtuma-alue. Kesällä oli puhe Aten kanssa, josko Vanhaistenpuiston korttelin alueen voisi kartoittaa ja siten laajentaa SM-kisojen karttaa. Se parantaisi mahdollisuutta järjestää tapahtuma Pohjois-Kannelmäen alueella.

Marraskuun lopussa Hannu lähetti viestin: kalenterikokouksessa alustavasti mietittiin [päivämääriä] kevään Sprintticupille. Kannelmäen sprintti juostaisiin sarjan viimeisenä maaliskuun loppupuolella. Samalla Hannu vahvisti, että [..] kartta ehditään päivittää ja siihen saadaan pieni uusi alue lisää.

Joulukuun puolivälissä asia oli jo melkein valmis: Tuo SC Kannelmäen päivämäärä saattaa vielä muuttua keskiviikoksi. Aten kanssa juttelin tänään ja hän lupasi tehdä tarvittavat korjaukset karttaan.

Upeaa, nyt päästään juoksemaan sprinttiä Vanhaistenpuiston korttelissa. Alueella on leikkipuisto, koulu ja päiväkoti ja monta kerrostaloyhtiötä sekä todella paljon aitoja. Lisäksi korttelissa on Kannelmäen hieno teltanmuotoinen kirkko, joten ratojen varrelle saadaan oikein nähtävyyksiäkin.

Kesällä 1967, kun olin kirkkoa rakentamassa, ei ikinä olisi kuvitellut, että 55 vuoden kuluttua kirkon portailla suunnistettaisiin - yhtä vähän kuin toisen kotikirkon eli Suurkirkon, nykyisen Tuomiokirkon portailla. Ja sekin on jo tapahtunut pari vuotta sitten HS:n järjestämässä maailmancupissa.

Tapahtuman päivämäärä on joko ke 23.3. tai to 24.3.2022. Aiempiin vuosiin verrattuna olen Sprintticupin kalenteriongelmien takia kuukauden myöhässä. Toisaalta monet isännöitsijät ovat tulleet jo aiempien tapahtumien yhteydessä tutuiksi, joten eivätköhän lupa-asiat ole kunnossa tammikuun loppuun mennessä. Se riittää hyvin.