Kommentit:

Bloginpito on päättynyt

Ratamestarin päiväkirjasta...

26.3.2025Yhteenvetoa 2

Lopuksi on hyvä luoda vilkaisu myös kuluneen talvikauden sprintteihin, vaikka viisi sprinttiä on vielä juoksematta. Rasti-Jyryllä on ollut talvikortteleiden yhteydessä myös mainioita "talvisprinttejä", jotka ovat juuri passelisti pitäneet sprinttituntumaa yllä.

Neljä sprinttiä jäi talvikaudelta erityisesti mieleen - kaikki erinomaisia ja jokaisesta näki, että ratamestari oli miettinyt tarkoin niin rastipisteitä kuin reittejäkin. Kaikkiin sisältyi vähintään yksi hieno pitkä väli ja tiukka säksätys. Sprintit olivat (aakkosjärjestyksessä):

1. Lintulahti /snadi rata
   - mahtava alkusäksätys ja useita pitkiä ja puolipitkiä rastivälejä, joissa oli otettava huomioon Marjatanmäen käyrät. Katso
2. Puustellinmäki /short elite -rata
   - kolme hienoa pitkää väliä, joilla reitinvalinta oli poikkeuksellisen tärkeää - väärä valinta lisäsi aikaa ja matkaa roimasti. Katso
3. Tapiola /short elite -rata
   - runsaasti hyviä reitinvalintavälejä kuten myös helpolta näyttäviä mutta silti malttia ja taitoa vaativia lyhyitä välejä. Katso
4. Valimo /snadi rata
   - alussa erinomainen säksätys, jossa etenemisen sujuvuus oli tärkeämpää kuin portaat tai reitinvalinnat. Myös pari pitkää väliä lastauspihojen kautta olivat mielenkiintoisia. Katso

Kaikki erinomaisia sprinttiratoja, joita oli ilo juosta. Yksi oli kuitenkin ylitse muiden - Lintulahden sprintti nimenomaan suomalaisessa sprintissä harvinaisten käyrät huomioonottavien reitinvalintojen takia.

Kunniamaininnan annan Rasti-Jyrylle, joka on ottanut käyttöön ratojen nimitykset stydi, snadi ja skidi - ne sopivat erinomaisesti Stadin sprintticupin henkeen siinä missä elite long, elite short ja beginner vastaavasti Espoossa.

Erityisen innovaatiomaininnan annan Kauniaisten sprintille, jossa rata oli mahdutettu A4-kartalle poikkeuksellisella tavalla - karttaa hieman kääntämällä. Toki silloin kartan pohjoinen ei ole kartan sivujen suuntainen, mutta "virhe" on niin vähäinen, että sillä ei ole sprintissä merkitystä.

Perinteinen tapa käyttää jotain eksoottista mittakaavaa kuten 1:3100 tai jopa 1:3250, häviää selvästi tälle innovaatiolle, ellei muuten niin ainakin siinä, että kartan suurennussuhde jää karvan verran huonommaksi, joskaan sillä ei ole käytännössä mitään merkitystä.

Kauniaisten sprintti antoi aiheen toiseenkin ajatukseen. Kauniasten sprintissä oli kaksi hyvää sprinttijaksoa, joita ýhdisti pitkä siirtymä. Mitäs, jos siirtymän väliajasta laskettaisiin kokonaisaikaan vain puolet tai jopa vain kolmannes. Näin siirtymän vaikutus kokonaisaikaan vähenisi roimasti. Näin saataisiin muuten huonosta sprinttiympäristöstä suunnistajan kannalta hieman parempi.

Bloginpito päättyy tähän - kiitos kaikille lukijoille.
Kari

25.3.2025Yhteenvetoa 1

Pari viikkoa on kulunut ja pöly laskeutunut Kannelmäen sprintticupin ylle. On yhteenvdon aika - mitä jäi tällä kertaa mieleen ratamestarityöstä. Kirjaan sen tähän paitsi itselleni myös mahdollisesti niille, jotka miettivät, josko sitä joskus olisi sprinttiratamestari.

Luvat kannattaa hakea ajoissa - loka-marraskuussa, jolloin isännöitsijöillä on aikaa. Ja myös koko alueelta, jolloin ratoja voi vapaasti suunnitella vapaammin. Tällä kertaa minulta jäi neljännes alueesta kokonaan käyttämättä.

Ratakäytävän suunnittelu on tärkeää - aikaisemmin etsin alueelta hyviä rastivälejä ja niiden avulla tein radat. Vähitellen aloin huomata, että "riittävän hyviä välejä" saa SprintRouten avulla syntymään lähes kaikkialle - "riittävän hyvällä välillä" tarkoitan vähintään kahden reitin rastiväliä.

Tästä syystä suunnittelin tänä vuonna radat (A ja B) siten, että ensin katsoin, mihin saa kaksi pitkää väliä. Valitsin niiden lähtörastien paikat siten, että niiltä voi lähteä vähintään kolmeen eri suuntaan.

Tämän jälkeen varasin radan alkuun säksätysalueen, jotta säksätyksen jälkeen tulevan pitkän välin reittien lukeminen ei olisi liian helppoa. Olin myös etukäteen katsonut, että Pelimannin paviljonkien alueelle tulee säksätys - paikkahan on herkullinen samannäköisine taloineen. Vielä ratojen loppuun katsoin muutaman selkeän reitinvalintavälin.

Radan pituudet säädin kierrättämällä ratoja Pelimannintien varren kortteleissa sopivasti länteen. Tämä alue on mainiota sprinttiympäristöä, johoin ei edes yrittämälläkään saa syntymään huonoja välejä. Ratakäytävä oli näin valmis - vasta tämän jälkeen ryhdyin suunnittelemaan varsinaisia rastivälejä eli sitä ratamestarityön parasta antia.

Rastivälien suunnittelun tein SprintRoutella. Ratamestariohjelma Condesia käytin vasta, kun radat olivat valmiit. SprintRoute antaa suunnittelun aikana koko ajan palautetta rastivälien reittipituuksista, mikä olennaisesti helpottaa rastipisteiden valintaa.

Condesilla on kuitenkin hyvä tarkistaa etukäteen, että B-rata mahtuu A4-kokoiseen karttaan 1:3000-mittakaavassa sekä se, että teksteille ja erityisesti rastimääritelaatikoille on tilaa. Näiden kanssa on aina ollut vaikeuksia ja tästä syystä ne on hyvä ratkaista, ennenkuin aloittaa ratojen piirtämisen Condesilla.

Viime tipan muutoksia voi tehdä ja niitä joutuu pakostakin joskus tekemään. Maalin siirto oli tällä kertaa helppo juttu, kun taas yhden rastin paikan vaihto ei mennyt putkeen. Olin alunperin sjoittanut rastin pois pehmeältä nurmikolta parinkymmenen metrin päähän kovalle pohjalle. Viimeisellä tarkastuskierroksella totesin, että nurmikko kesti pakkasten ansiosta kulkemista, joten saatoin siirtää rastin paremmalle paikalle.

Ikävä kyllä, rastiympyrän leikkaus jäi tarkistamatta - ympyräviiva osui juuri kapean portin kohdalle, jolloin portti näytti pikaisesti katsoen suljetulta. Isoa vahinkoa ei tapahtunut - reitinvalintaväli vaan vaihtui siirtymäväliksi. Välin toinen reitti oli samananrvoinen ja sitä tietysti käytettiin.

Muutama asia jäi kertomatta, joten blogi jatkuu vielä huomenna. Samalla voin tehdä tiliä talvikauden sprinteistä, jotka näyttävät yhä jatkuvan. Stadin sprintticupissa on kaksi tapahtumaa ja Espoon sprintticup jatkaa pääsiäisviikolle asti kolmella tapahtumalla. Ja siinä välissä juostaan kevään sprinttikauden ykköstapahtuma: Stadisprintti.

19.3.2025A-radan analyysi

Hetki sitten latasin verkkoon myös A-radan analyysin, joka on laajennettu Liveloxin reittipiirroksilla. Myös A-radalla tavoitteeni toteutuivat samansuuntaisesti kuin vuosi sitten. Esimerkiksi kuningasvälillä kymppikärki käytti neljää eri reittiä puolen minuutin aikaikkunassa. Silti ratamestarin suosikkireitti jäi kymppikärjeltä kokonaan käyttämättä. Katso lisää

Selaan vielä postini ja katson saamiani kommentteja. Julkaisen niistä mielenkiintoisimpia. Ja sitten on tämän vuoden Kannelmäen SprinttiCup saatu valmiiksi. Tänään SprinttiCup jatkuu Ruoholahdessa Otto Kaarion radoilla.

14.3.2025B-radan analyysi

B-radan reittianalyysia on nyt laajennettu Liveloxin reittipiirroksilla. Ratamestarin tavoitteet näyttävät toteutuneen, varsinkin radan kuningasvälillä. Katso lisää. A-radan vastaava laajennettu analyysi tulee muutaman päivän kuluttua.

13.3.2025Kiitoksia

Sprintticupin järjestely ei käy ihan noin vain - itse asiassa siihen tarvitaan sangen monen seuran jäsenen panos. Heitä kaikkia on kiittäminen - Jorma ja Markku olivat "primus motor" eli tapahtuman käynnistäjät, rastinviejät Antti, Jouko ja Mikael, rastin hakijat Heli, Mari, Jouko ja Petteri, lähdön valvoja Tapsa ja ..., Kaaressa rekisteröinti ja kartanmyynti Markku, Heli, Inari, Petteri, tuloslaskenta Jyrki, kartat Atte, kartojen tulostus Jeppe ja Liveloxin viritys Mika, tiedotus ja seuran verkkosivut Marika, Anu. Jäiköhän joku vielä mainitsematta. Ratamestari on vain yksi jäsen tässä hienosti yhteen pelaavassa orkesterissa.

Kiitokset tapahtuman järjestämisen mahdollistamisesta menevät tietysti alueen isännöitsijöille, päiväkotoen johtajille, koulun rehtorille ja muille yhteistyökummapneille sekä paikallislehti Tanotorven toimitukselle - Tanotorvi julkaisi sivulla 4 lyhyen jutun sprintticupista oikein kuvan kera.

Edellisessä kirjauksessa jo kerroin yhden rastiympyrän epäonnistuneesta leikkauksesta. Toinen pieni moka oli se, että rastien viejille tarkoitettu kaikkien rastien kartasta puuttuivat rastimääritteet. Niiden puuttumista en huomannut, vaikka pöydän kulmalla kartat lojuivat pari päivää. Asia ratkesi helposti kun jokainen rastinviejä otti mukaansa kaikki kolme karttaa.

Toinen tilanne, jossa oli jo katastrofin aineksia. Kun kiersin kaikki rastit ja lukitsin päiväkotien 11 porttia avoimiksi, niin viimeisen päiväkodin viimeinen portti - siis kuin elokuvissa - kakkoslukko oli juuttunut. Lukko oli tyypiltään vanhanaikainen ulkooven turvalukko eli ketjun päässä oleva metallipala liukuu hahlossa. Kaksi viikkoa aiemmin lukko oli toiminut. Nyt se oli niin tiukasti kiinni, ettei se paljain käsin liikkunut mihinkään.

Hyvät konstit olivat tarpeen - ensimmäisten suunnistajien lähtöön oli aikaa reilut 10 minuuttia. Onneksi minulla oli mukanani sprinttiratamestarin "työkalupakki" eli maalarin- ja roudarin teippiä, muovilankaa, tussikyniä ja paperia, muovitaskuja ja ennenkaikkea työkaluja, kuten sakset ja kahdet pihdit sekä vasara. Ensin pihdeillä metalipala oikeaan asentoon ja sitten muutaman kerran kova isku vasaralla, niin homma oli hoidettu ja portti auki. Tuurilla ne suuretkin laivat seilaavat.

Aamulla kiersin koko alueen ja keräsin pois pihojen tolppailmoitukset ja kiellettyjen alueiden nauhat. Radat tuli aluksi suunniteltua kunnon talveen, sitten joutui ottamaan huomioon myös pehmeät nurmikot ja lopulta kävi niin että kaikki mahdolliset jäljet peittyivät aamulla lumivaippaan - voi rehellisesti sanoa, että Sprintticupin suunnistajat eivät tänä vuonna jättäneet ainuttakaan näkyvää jälkeä maastoon.

Bloginpito jatkuu - vielä on käsittelemattä monta mielenkiintoista asiaa kuten Liveloxin avulla täydennetyt reittianalyysit. Jos et halua käyttää Liveloxia, mutta haluat kuitenkin kertoa oman reittisi, niin se käy mainiosti. Avaa ratasi reittianlyysi ja kerro, mikä oli kullakin rastivälillä reittisi kirjain. Jos mikään ei kelpaa, merkitse reitiksi 'oma'. Siis esimerkiksi näin 1:A, 2:C, 3:A, 4:oma, 5:A jne ja lähetä se minulle. Sähköpostiosoite on sivun ylälaidassa.

11.3.2025Kisat on käyty

Kisat ovat onnellisesti takanapäin. Säänhaltijatkin taisivat seurata kisoja ja kun totesivat, että hyvään alkuun ovat päässeet, niin 18.30 aikaan aloittivat maaston kaunistamisen valkoisella lumipeitteellä. Lenkkareilla selvisi silti loppuun asti.

Pikaisesti suunnistajia jututtaessani vaistosin, että kivaa oli ollut - siitä huolimatta, että A- ja B-radat olivat varsin vaativia. Väärillä rasteilla oli leimattu ja ohi oli juostu odotetusti, mutta varsinkin jälkimmäiseen hämärä vaikuttaa enemmän kuin uskotaan. Yllättävän moni tuli maaliin siinä puolen seitsemän maissa ilman lamppua ja väitti, että kyllähän tässä vielä hyvin näkee. Uskotaan, mutta pystyykö erottamaan juuri ne pienet yksityiskohdat, jotka sprinttikartassa ovat kullanarvoisia.

Toistaiseksi on esiin noussut yksi pieni asia, joka olisi voinut mennä paremmin. B-radan 10.rastin (65) rastiympyrästä jäi palanen leikkaamatta ja sen takia rastivälin 9-10 vasen kierto ei näkynyt riittävän hyvin. Oikea kierto taisi olla likimain samanveroinen, joten vahinko ei ollut suuri, mutta sitäkin harmittavampi - varsinkin kun rasti 65 oli juuri se rasti, jota viime tipassa siirsin saadakseni vasemmasta kierrosta riittävän kilpailukykyisen oikeaan kiertoon verrattuna. Eli jos teet viime tipan muutoksia, ole erityisen tarkkana - ei tällaisilla muutoksilla koskaan ole kiirettä.

Lähipäivinä laajennan rata-analyysejäni sen mukaan, mitä Liveloxista löytyy. Tätä kirjoittaessani jo 52 kilpailijaa on ehtinyt lisätä reittinsä Liveloxiin. Hienoa, joten tiedossa on muutama ahkera aamupäivä teidän reittienne parissa.

11.3.2025Säätöä riittää

Huomenna avataan HS:n Sprintticupit. Parempaa keliä tuskin voi toivoa, maa on ollut jo pitkään jäätön ja lumeton, nurmikot ovat kuivuneet ja illan ilmeinen pikkupakkanen pitää huolen, ettei kuraa ehdi kertyä.

Ennenkuin päästiin näin pitkälle, kaikenlaista on vielä säädetty. Kuljin illan pimeässä radan läpi ja totesin, että katuvaloa on niin paljon, että hyvä muistisuunnistaja pystyy mainioisti juoksemaan radan ilman omaa lamppua. Tästä huolimatta klo 18.30 maissa lähtevän sprinttaajan kannattaa ottaa jonkinlainen valaisin mukaan. Onpahan kulku sitten sujuvampaa.

Pimeän ajan reissusta oli sekin hyöty, että huomasin loppusuoralla olevan taloyhtiön puomin näkyvän kovin huonosti. Ja inhorealistina kuvittelin, että kun pari matkalla pummannutta suunnistajaa rynnistää vauhdilla viimeiseltä rastilta kohti maalia, niin ei siinä juuri puomeja katsella. Niinpä siirsin maalin toiseen, itseasiassa parempaan paikkaan. Uudesta maalista voi oman suorituksen jälkeen ikäänkuin katsomosta seurata muita suunnistajia viimeisillä rasteilla.

Samalla kun vaihdoin maalin paikkaa, siirsin vielä yhtä rastia parilymmentä metriä, jotta sain rastivälistä tasapainoisemman. Tämä jälkeen ratatiedosto lähti tulostukseen. Tuloslaskenta oli saanut ratatiedot jo pari päivää aiemmin. Maalin ja yhden rastin siirto ei enää vaikuta tuloslaskentaan - ajattelin.

En vaan tiennyt, että tuloslaskennan kautta kulki tieto myös HS:n Liveloxiin. Maanantai-iltana kuulin sivumennen, että Livelox on jo viritetty. Hyvä niin, mutta jokin jäi raksuttamaan. Vasta tiistaiaamuna tajusin, että Livelox tarvitsee tietysti myös muuttuneet rastipaikat. Kuvittelin, että muutoksen tekeminen Liveloxiin on hankalaa - muistelin takavuosia kun virittelin monta vuotta Firmaliigaan Liveloxin edeltäjää Reittihärveliä. Sen kanssa sai tehdä töitä.

Mutta Mika tuli apuun kuin lännen ratsuväki. Hän kertoi: Olen nyt päivittänyt tuon rastin [ja maalin] sijainnin. Muutoksia on Liveloxissa helppo tehdä vaikka radat muuttuvat viime hetkellä ja niin onkin käynyt joitain kertoja. Jopa kisan jälkeen voi vielä tehdä muutoksia rastien sijaintiin jos tarpeen. Niinpä. Uudet ajat, uudet konstit. Maailma on mennyt 20 vuodessä eteenpäin.

Nyt sitten odotellaan huomista. Kuten tavallista, kaikki ei aina suju kuin elokuvissa vaan jotain voi mennä pieleen - pikkuasioissa saakin mennä, kunhan iso kuva on kirkas. Huomenna sen sitten näkee.

PS. Vie reittisi Liveloxiin, niin saadaan yhdessä parempia reittianalyyseja siitä, mikä reitti todella on nopein.

t

9.3.2025Lämmittelykartta

Alkukevään illat ovat petollisia - muista lämmitellä ennen sprinttia, varsinkin, jos aioit harjoitella sprinttia. Ja sehän tapahtuu vain riittävällä vauhdilla - ei kävellen tai hölkäten.

Lämittelykartta on tällä kertaa kovin vaatimaton - luontevalle alueelle oli tilaa rajoitetusti. Mutta kyllä sillä jo alkuun pääsee. Lue lisää lämmittelykartasta.

8.3.2025Radat ovat valmiit

Radat ovat valmiit ja niistä on jo hieman kerrottu ratamestarin terveisissä. Seuraavassa vielä hieman lisää.

Ratojen A ja B huippuhetket ovat heti lähdön jälkeen ja radan loppupuolen pitkällä välillä. Ensimmäisten rastien säksätyksessä pää saattaa jo mennä pyörälle, ellei tavallista pitemmän lähtöviitoituksen aikana lue rasteja sen verran eteenpäin, että koko ajan tietää, mihin suuntaan on lähdettävä seuraavalle rastille.

Jälkimmäisen pitkän välin reiteissä on valinnanvaraa. Yksikään reitti ei välttämättä ole paras vaan monella reitillä voi tehdä hyvän ajan. Osalla reiteistä saa vielä matkan varrella tarkentaa valintaansa, jotta pysyy koko ajan parhaalla reitillä.

Tältä ratojen ominaisuudet tänä vuonna näyttävät:

Numeroiden valossa viime vuoteen verrattuna radat ovat vaikeudeltaan samantasoisia. Reittien kiertävyyden tavoiteluku 1.3 ylittyy A- ja B-radoilla selvästi.

Radat ovat varmasti nopeampia kuin viime vuonna, koska nyt vallitsee kesäkeli. Tällaista on sattunut oman Sprintticup-kauteni aikana vain yhden kerran eli vuonna 2021, jolloin Sprintticup juostiin Koronan takia vasta syksyllä. Silloinkin se juostiin Pelimannintien alueella. Jos haluat tehdä kotitöitä Kannelmäen sprintissä menestyäksesi, avaa vaikka A-radan reittianalyysi. Eihän sieltä tietysti samoja välejä löydy, mutta samassa ratakäytävässä rata silloinkin pääpiirteittän kulki.

Pelimannin sillalla juostaan taas on olen tarjonnut linkkejä siltakeskusteluun jo aiemminkin blogissani. Luin ne eilen ajatuksella läpi ja nostan sieltä esiin vuoden 2017 Kannelmäen sprinttiSM:n hopeamitalistin Olli-Pekka Koistisen analyyttisen näkemyksen ja ratkaisuehdotuksen asiasta. Se on mielestäni selkeyden osalta jopa parempi kuin nykyinen kaksitason kuvaus, jossa tarvitaan erityisesti hyvää pienten yksityiskohtien erotuskykyä.

Koejuoksija kipaisi B-radan vajaassa 15 minuutissa. Aikaan sisälty myös päiväkotien porttien avauksia. Rataa hän piti mukavana, koska siinä oli koko ajan tekemistä ja jokaisella välillä tuntui olevan tarkoitus. Alkusäksätys toimi, sillä se ei juuri antanut aikaa tarpeeksi lukea etukäteen ensimmäistä pitkää väliä. Toinen pitkä väli taas imaisi helposti reitille, joka koejuoksijan mielestä ei todennäköisesti ollut ihan paras mahdollinen. Kartta (1:3000) oli selkeä ja rastit sekä rastinumerot ja niiden perässä olevat koodit erottuivat hyvin.

6.3.2025Ratapiirros on ratamestarin vastuulla

Radat ovat valmiit - niiden kanssa joutui askartelemaan loppuun asti - ei niinkään rastipisteiden tai reittien kanssa vaan ratapiirroksen selkeyden. Ensimmäisissä tulosteissa ratapiirros, vaikka olikin sääntöjen mukainen, näytti valjulta. Erityisesti rastinumerot ja niihin liittyvät koodit erottuivat ainakin 1:4000-kartasta huonosti.

Kokeilin jopa HS:n toistakin tulostinta, mutta siitä ei ollut apua. Päinvastoin, sen tulosteissa kartan yleiskuva oli tummempi eli minun silmissäni huonompi. Päädyin sitten "kokeilun nimissä" muuttamaan joitakin ratapiirroksen asetuksia sellaisiksi, että ainakin itse olen lopputulokseen tyytyväinen. Mielelläni kuulisinkin mielipiteitä tulosteesta erityisesti nuoremmilta tunnetusti tarkkanäköisimmiltä suunnistajilta.

3.3.2025Terveisiä nastareista

Pari päivää sitten kirjoitin ratamestarin terveiset - eli asiat, jotka jokaisen kannattaa tietää. Erityisesti se, että sääennusteiden mukaan keskiviikkoon mennessä ei näytä satavan lunta ja päivälämpötila on jatkuvasti yli nollan. Yöllä voi toki olla pikku pakkasta, mutta se ei muuta isoa kuvaa. Nastarit ovat tarpeettomat, pikemminkin kielletyt, sillä pihanurmikot ovat vielä kovin pehmeitä ja jo paristakymmenestä piikkikengastä voi jäädä norsulauman jäljet.

28.2.2025Karttamuutoksia

Atte lähetti uuden Kannelmäem-Malminkartanon kartan ja teki siihen pyytämäni muutoksen Pelimannintien alikulkujen kohdalle - asia, johon Condesin eväät eivät riittäneet.

Toivottavasti tämä kaksitasoalueen ylätason kielletyn alueen piirtäminen sisältyy tuleviin Condesin versioihin, koska se on aivan peruskamaa sprinttiratamestarin työkalupakissa. Jos katu on niin vilkasliikenteinen, että sen ajorata merkitään kielletyksi alueeksi, niin toki tämä kielletty alue on syyrä pitää voimassa myös alikulun yläpuolella.

Ilman tätä uutta piirrosmerkintää kadun ylitys oli sallittua sillan alueella. Muistelen, että aikanaan joissakin kilpailuohjeissa oli erityisesti kielletty kadun ylitys alikulun yläpuolella. Tästä syystä muutama vuosi sitten käyttöön tullut kaksitason kielletyn alueen merkintätapa on tosi tarpeellinen .

Atte antoi myös hyvän vinkin, miten rastiväliviivan saa näkymään hyvin kielletyn alueen kohdalla - ratkaisu oli niin yksinkertainen, että se ei vaan tullut mieleeni. Alla oleva kuva kertoo, miten homma hoituu.

Toinen Aten vinkki liittyi rastiväliviivan taivutukseen, josta pari vuotta sitten oli Sprintticupissakin puhetta. Olin kiinnittänyt asiaan huomiota, mutta kunnollista tapaa en ollut keksinyt. En halunut siirtää rastia - se kun liittyi A-radan "kuningasväliin", mutta lisäämällä yhden rastin homma hoitui helposti. Ja mikä parasta - taas rata tuli karvan verran paremmaksi.

25.2.2025Varautumista arktiseen suunnistukseen...

Vuonna 2018 paikalliskehti Tanotorvi otsikoi Kannelmäen sprintticupin jutussaan Arktisista suunnistusolosuhteista. Tapahtuma oli tuolloin samoihin aikoihin kuin nyt eli maaliskuun puolivälissä. Kilpailijoile pakkanen ei ole iso ongelma - aikaa kuluu puolisen tuntia ja koko ajan saa olla lliikkeessa. Mutta toimitsijoilla tilanne on toinen - ilman kunnon talvivarusteita ei paria tuntia pakkasessa viihdy.

Viime vuosina Kannelmäen Sprintticupille on toimitsijoille löytynyt mukavasti sisätiloja. On oltu Kannelmäen liikuntapuiston pukusuojassa ja Malminkartanon kirjastossa. Tänä vuonna kartanmyynti ja rekisteröinti on Kaaren kauppakeskuksen Laulukujan varrella olevan pohjoisen sivuoven eteisessä. Tästä erityiskiitos Kauppakeskus Kaaren markkinoinnille, joka oli hienosti mukana ajatuksessa ja antoi meille ystävällisesti luvan paikan käyttöön.

Sivuoven eteinen on luonteva paikka - verrattuna Kaaren pääoveen siitä kulkee asiakkaita varsin harvakseltaan. Toimitsijapöydän sijoitukseenkin oli muutamia vaihtoehtoja, joista pari putosi heti pois, koska niissä pöytä olisi ollut hätäpoistumisovien kohdalla. Paras paikka oli heti ovesta tultaessa oikealla Kaaren rakentajien kunniataulun alla. Kyllä siinä kelpaa toimitsijoiden hommiaan hoitaa.

Lisäksi aivan lähellä on yksi Kaaren monista kahviloista ja myös toinenkin - oma suosikkini - kahvila viereisten liukuportaiden yläpäässä. Uskon, että suunnistuksen jälkipeli tällä kertaa voi kestää kahvi- tai teekupin ääressä tavallista pitempään.

Mutta myös varsinaisessa lähdössä, jossa kartat jaetaan ja jossa annetaan suunnistajille lupa lähteä liikkeelle, on ajatteltu toimitsijoita. Jos sattuu sittenkin kova pakkanen, niin katoksessa on aina hieman vähemmän pakkasta kuin taivasalla tai jos kevätsade yllättä, niin katos antaa suojaa. Lahdön viereinen kiinteistö oli vielä syksyllä menossa remonttiin, mutta hanke siirtyi ainakin kesään. Kiiteistön isännöisijä toivottikin meille mukavia kisoja - hänellä kun oli kokemusta edellisestä kerrasta, jolloin lähtö oli samassa paikassa vuonna 2019.

22.2.2025CONDES petti

Radat ovat nyt kunnossa ja vein ne ratamestariohjelma Condesiin. Condes on erinomainen ja myös helppokäyttöinen ohjelma kaikenlaiseen ratamestarityöskentelyyn. Toistaiseksi se on taipunut myös erikoisempiinkin tehtäviin kuten kahden mittakaavan käyttöön ja rastipisteen ympäristön suurentamiseen osaksi varsinaista karttaa. Lisäksi Condesilla voi helposti tehdä pieniä karttakorjauksia kuten portin avaamisia ja sulkemisia, jolloin kartantekijää ei tarvitse vaivata.

Mutta nyt löytyi asia, johon Condesin eväät eivät riittäneet. Sprinttikartassa alikulun kohdalla on yleensä tarve estää kadun ylitys alikulun yläpuolelta.

Ensin mieleeni tuli käyttää alikulun merkintää, mutta sama ongelma - siinäkään mikään ei kiellä kadun ylitystä alikulun yläpuolella. Lisäksi merkintä muistuttaa tavanomaista suojatien ylityspaikkaa. Niinpä tutkin Condesia ja sieltähän löytyi ongelmaan ratkaisu - tai ainakin niin luulin: Kielletty alue - kaksi tasoa

Condesin kaksitason kielletty alue on kuitenkin virheellinen - se näkyy hyvin alla olevassa kuvassa. Vinoviiva on liian paksu ja muistuttaa pikemminkin kielletyn alueen reunaviivaa. Condesista ei siis löydy ratkaisua ongelmaani.

Ihmettelin Atelle asiaa ja hän oli samaa mieltä ja totesi, että ainoa tietämäni korjaus on muuttaa ocad-tiedostoa (kartan kuvaustiedostoa). Atte lupasikin hoitaa homman lähipäivinä, jonka jälkeen pääsen viimeistelemään karttaa.

Historia näyttää toistavan itseään, sillä Pelimannintien silloista ja alikuluista on aiemminkin keskusteltu. Ensimmäisen kerran jo vuonna 2019 käytiin siltakeskustelua kaksitasoisuuden kuvaamisesta. Jälkeenpäin tätä keskustelua on mielenkiintoista lukea, koska tuolloin tuskin oli nähty edes unta nykyisistä sahalaidoista ja viivarastereista. Ne taisivat tulla käyttöön paljon myöhemmin, mutta silti niiden tarve ennakoitiin kommenteissa selvästi. Pari vuotta myöhemmin kaksitasokeskustelua jatketiin Klaneettitien ylittävän katoksellisen sillasta. Siinä keskustelussa ennakoittin jo kaksitasoisuutta kuvaavan viivarasterin värejä.

20.2.2025Vielä kielletyistä alueista

Kannelmäen sprinttiin tulee tavallista enemmän kiellettyjä alueita. Syy on yksinkertainen: Kannelmäessä ollaan toimeliaita ja kevään tuloon on varauduttava.

Toimeliaisuuden ansiosta peruskorjaustyömaita riittää. Puolen tusinaa talo- ja kiinteistöyhtiötä on remontissa. Nämä alueet on merkitty normaalilla kielletyn alueen rasterilla. Lisäksi on näinä viikkoina valmistuva päiväkoti, mutta se ei taida ehtiä valmiiksi ennen SprinttiCuppia. Se on merkitty karttaan marjapuuron värillä eli "tilapäisenä kiellettynä alueena. Vaikka rakennustyömaita onkin paljon, en ole mielestäni joutunut niiden takia tinkimään radoista.

Myös kevään tulo vaikuttaa ratoihin. Kevät alkaa tänä vuonna tavallista aiemmin ja Kannelmäen SprinttiCup on toisaaklta yhtä viikkoa aiemmin kuin esimerkiksi viime vuonna. Inhorealistinen kuvitelma on, että taloyhtiöiden nurmikot ovat pari päivää ennen tapahtumaa lopullisesti vapautuneet lumen alta, routa on sulanut ja jo kymmenen suunnistajan kulku jättää ikävän uran pehmeään hangen alta paljastuneeseen maahan. Tästä syystä olen lisännyt sinne tänne pieniä kiellettyja alueita ja myös varautunut vetämään niihin ainakin tulosuunnan puolelle kielletyn alueen nauhan. Tällä tavalla kielletyt alueet pakottavat pysymään kovalla pohjalla ja estävät nurmikkokaistojen yli oikaisun leikkaamisen. Alueet ovat sen verran pieniä, etteivät ne käytännössä vaikuta reitinvalintoihin.

Oliivilla merkittyjä kiellettyjä alueita on kartassa hyvin vähän. Niillä ei ole mielestäni mitään merkitystä suunnistamiseen - punavihersokeat voivat huokaista helpotuksesta - heille kun erityisesti keltaisen ja oliivin värin erottaminen toisistaan voi olla hankalaa.

Takavuosista muistan että puskavihreän eli vaaleahkon vihreän varisävyä säädetiin hieman turkoosin (sinivihreä) sävyn suuntaan. Eli puskavihreä erottuu kuulema nykyään punavihersokeiden mielestä paremmin keltaisesta väristä. Vastaavaa prosessia ei tietääkseni ole käyty oliiviin värin osalta.

Matti K on kerännyt esimerkkejä oliivista väristä viime kesän sprinttikartoista. Olisi kiva kuulla, mitkä oliivin sävyt ovat punavihersokeille pahimmat ja mitkä saattaisivat kelvata. Viimeisenä oikealla ovat vielä Kannelmäen kartan oliivin väri sekä alla ote IOF:n kuvausohjeista.

Ennenkuin kuvista vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätelmiä, on hyvä muistaa, että kartasta kuvan ottaminen kameralla tai skannerilla ja jopa kuvan pienennös ja suurennus voi muuttaa värisävyjä.

12.2.2025Rataluonnokset

Kiersin maaston tarkalla silmillä ajatuksena katsoa, miten pöydän ääressä syntyneet radat istuvat maastoon. Varsin hyvinhän ne istuivat, olihan maasto sen verran tuttu, että rastipaikoissa ei tullut yllätyksiä. Yksi uusi työmaa muutti - ei onneksi rastipistettä, mutta poisti muutamat mahdolliset reitit. Käytännössä se on sama asia, sillä pari rastiväliä meni työmaan takia kokonaan uusiksi.

Kun rataluonnosta sitten maastossa katseli suunnistajan vinkkelistä, huomasi äkkiä, että säksätykset eli muutama peräkkäinen lyhyt rastiväli ei oikein toiminut - lähtösuunta parhaalle reitille oli parissakin kohtaa aivan liian ilmeinen. Silloin säksätyksen idea menee hukkaan. Jos rastiväli on lyhyt, niin minusta on tärkeää, että suunnistaja joutuu vielä toisenkin kerran vilkaisemaan, oli valittu reitti varmasti riittävän hyvä, vaikka ei olisikaan välttämättä juuri se lyhyin reitti.

Sensijaan molempien ratojen pitkät välit istuivat hyvin maastoon. Minusta hyvä pitkä väli on sellainen, jossa suunnistaja ei joudu tekemään vain yhtä reitinvalintaa vaan ensimmäisen valinnan jälkeen voi joutua täsmentämään päätöstään kerran tai jopa parikin kertaa. Silloin mielenkiinto säilyy koko ajan ja mahdollisuus vääriin valintoihin säilyy pitempään.

Ratakonsepti on tällä hetkellä likimain seuraava: A- ja B-radalle on heti alkuun säksätys, sitten muutama puolipitkä rastiväli, joiden reitinvalinnalla on merkitystä. Näiden jälkeen seuraa pieni pyöritys ja muutama reitinvalintaväli ennen kuningasväliä. Se on viime vuoden tapaan pitkä rastiväli, josta löytyy lukuisia hyviä reitinvalintoja.

Samanlaiseen täysosumaan kuin viime vuonna en varmasti pääse. Silloin A-radan (rastiväli 11-12) 10 nopeinta (Livelox) aikaa juostiin peräti neljällä toisistaan täysin poikkeavalla reitillä ja ajallisesti vain noin 20 s ikkunassa. B-rata (rastiväli 10-11) juoksi saman rastivälin kun A-rata. B-radan kärkikahdeksikko (Livelox) käytti peräti kuutta eri reittiä.

Pitkän välin jälkeen on enää muutana lyhyehkö reitinvalinta ennen maalia. A-radalla rasteja on nyt 18 ja B-radalla vastaavasti 16. Ratojen kiertävyysindeksit eli juostun matkan ja linnuntiematkan suhde liikkuu tasolla 1,5...1,6 eli helpolla eivät suunnistajat pääse.

4.2.2025Kielletyistä alueista

Kun katselee Kannelmäen Sprintticupin karttaa kiellettyjen alueiden näkökulmasta, niin kartta on poikkeuksellisen selkeä. Varsinaisia kiellettyjä alueita ovat rakennustyömaat sekä yksitaloyhtiö, joka katsoi, että suunnistajat pilaavat nurmikot vaikka lupasin merkitä ja nauhoittaa koko piha-alueen kielletyksi alueeksi.

Kaikki oliivilla merkatut kielletut alueet ovat myös sellaisia, ettei niille edes vahingossakaan voi eksyä. Viime syksyn sprintticupeissa oli muutamia tapahtumia, joissa oliiivit alueet (tonttivihreät) tuottivat päänvaivaa. Tästä Matti K kirjoittaa seuraavaa:

[Kiellettyjen alueiden] johdonmukainen, erottuva ja ymmärrettävä merkintä on tärkeää, jotta suunnistajat eivät eksy alueille joille ei ole lupaa ja näin vaaranna tulevien sprinttien järjestämistä. Kieltojen merkintätavoissa on ollut huomattavan paljon vaihtelua.

Latokartanossa tonttivihreän kiellon alle oli jätetty näkyviin normaali karttakuvaus. Tämä on mielestäni huono ratkaisu, koska näkyvät kulkuväylät voivat houkuttaa kulkemaan väristä huolimatta ja näin heikentävät kiellon merkitystä. [Sen sijaan] Puustellinmäen tonttivihreät olivat huomattavasti selkeämmät ja tehokkaammat.

Matti K huomauttaa myös, että toisaalta Puustellinmäessä oli tonttivihreän lisäksi käytetty myös kielletyn alueen ratamerkintää (marjapuuron värisiä) kortteleissa, joihin ei oltu saatu lupia. Hänen mielestään [..] kahden eri merkintätavan käyttö samaan tarkoitukseen ei ole kovin selkeää ja voi heikentää kieltojen tunnistettavuutta.

Lisäksi Vermonniityssä oli käytetty tonttivihreää välillä L-1 tavalla, joka heikentää kielletyn alueen kunnioitusta. Vaikka "kartta määrää", pidän kyseenalaisena piirtää vain kartalla näkyviä "esteitä", joille ei ole vastinetta maastossa. Kun kiellettyä aluetta ei tunnista ja sen läpi on helppo kulkea, kiellon kunnioitus rapautuu muuallakin.

Hieman samaa mieltä on myös takavuosien sprinttimestari Tuomo Mäkelä, joka blogissaan (2017) kuvannut oliivia aluetta "suomalaisen sprintin syöväksi" tarkoittaen sitä, että pieni nurmikkokaistale on karttaan merkattu keltaisen asemesta oliivilla värillä. Tällaista aluetta ei välttämättä tule huomanneeksi. Oliivi olisi perusteltu, jos siinä olisi kukkapenkki, mutta kun ei ole, niin kielto ei ole "uskottava".

22.1.2025Aluetta on riittävästi

Ratasuunnittelun voi hoitaa kahdella tavalla: 1)suunnitellaan hyvät radat ja pyydetään luvat vain ratojen käyttämiltä alueilta tai 2) pyydetään koko alueelta luvat ja suunnitellaan vasta sitten hyvät radat.

Jos ratamestari tietää varmasti saavansa alueelta tarvitsemansa luvat, ykkösvaihtoehto toimii hyvin - ainakin tarvittavien lupien määrä vähenee roimasti. Mutta jos lupaa jollekin radan keskeiselle kohdalle ei saada, entä sitten?

Jälkimmäisen vaihtoehdon etu taas on se, että ratojen suunnittelussa tai varsinkin niiden parantelussa ei ole rajoituksia, kaikki pienetkin muutokset onnistuvat. Juuri tästä syystä olen itse suosinut jälkimmäistä tapaa - onhan sääli jättää hyvä ratamuutos tekemättä, jos ei ole varmuutta siitä. että se lupien osalta on mahdollinen. Lupaprosessi on vaan aloitettava ajoissa. Toisaalta samalla vaivalla lähtee lupapyyntö viidelle kuin viidellekymmenellekin isännöitsijälle.

Alla olevassa kuvassa on tämän vuoden kilpailualue. Siihen olen merkinnyt alueet, jotka remonttien takia eivät ole käytössä. Kaksi aluetta on vielä epäselviä, mutta kumpikaan niistä ei ole ratasuunnittelun kannalta kriittinen.

Remontteja aina tulee ja niiden kanssa on vaan elettävä. Tälläkään kertaa ne eivät pilaa kokonaisuudessaan hyvää sprinttialuetta. Mukana on jopa pieni alue, jossa ei ole koskaan suunnistettu, tosin HS:n sisäisessä harjoituksessa siellä käytiin, mutta muille se on vielä aivan korkkaamaton.

17.1.2025Onhan täällä juostu sprinttiä ennenkin

Tänä vuonna Kannelmäen Sprintticup juostaan Kannelmäen eteläosassa, pääosin Pelimannintien molemmin puolin. Sivuston yläkuvat ovat kaikki tältä alueelta.

Alueella on pääosin kerrostaloja suorakulmaisessa katuverkossa - siis hyvin perinteistä suomalaista sprinttimaastoa - rakennettu siihen aikaan, kun torninostureiden radat määrittelivat talojen sijoittelua maastoon. Aikaisemmin alueella on juostu keväällä 2019 ja toisen kerran syksyllä 2021.

Vuonna 2019 oli lähes kesäkeli. Jalkinesuosituskin oli nappulat tai karkeapohjaiset lenkkarit. Pääpuheenaihe oli Pelimannintien silta ja siihen liittyvä kaksitasokuvaus. Nyt kun jälkeenpäin katselee silloin käytyä mielenkiintoista siltakeskustelua, niin voi todeta, että pari vuotta myöhemnmin tehty uusi sprinttikartan kuvausohje tuli tarpeeseen. Se sahalaitoineen ja vinorastereineen selkeytti karttaa melkoisesti,

Vuonna 2021 sprinttiä juostiin Koronan takia vasta syksyllä. Silloinkin yhä keskusteltiin kaksitasosuudesta erityisesti Sitratorin ympäristössä - tälle alueelle pistäydytään tänäkin vuonna, mutta ei siellä viivytä kuten vuonna 2021.

Noista ajoista on kulunut jo vuosia ja keskustelu kaksitasoisuudesta on vaimentunut - siitä on tullut sprinttisuunnistajan - jos ei nyt ihan arkipäivää, niin ainakin elementti, ettei se enää herätä ihmetystä. Ja hyvä niin.

Kahden kuukauden kuluttua nähdään, nousiko joku asia esille tämän kevään Kannelmäen sprintticupissa - sitähän ei koskaan tiedä, minkä kulman takana yllätys lymyää.

11.1.2025Taloyhtiöt mukana

Käytännössä kaikki alueen talo- ja kiinteistöyhtiöt sekä muut toimijat kuten kaksi päiväkotia ja yksi koulu ovat antaneet taas kerran käyttää alueitaan suunnistukseen.

Tällaisia viestejä on ollut mukava vastaanottaa. Se myös kertoo siitä, että vuosia jatkunut yhteistyö on osoittanut että kaupunkisuunnistustapahtumat elävöittävät alueita eikä niistä aiheudu haittaa asukkaille.

Pari isännöitsijää on aiempina vuosina ollut huolissaan pihan istutuksista. Ymmärrän tämän hyvin, sillä on helppo kuvitella, että kaupunkisuunnistus on jotain samaa kuin TV:stä tuttu Jukolan viesti – sadat suunnistajat juoksevat peräkkäin.

Näinhän ei todellakaan ole – Jukolan viestissä on parikymmentätuhatta osanottajaa kun taas kaupunkisuunnistuksessa osanottajamäärä harvoin ylittää 200. Käytännössä suunnistajat liikkuvat alueella harvakseltaan, keskimäärin rastilla käydään 1-2 minuutin välein joten suunnistajista ei aiheudu sen enempää häiriötä kuin paikallisista asukkaistakaan,

Keskusteluissa olen korostanut myös sitä, että merkitsemme yhtiöiden näkökulmasta arat alueet karttaan kielletyiksi alueiksi. Lisäksi voimme vielä tarvittaessa suojata ne kiellettyjen alueiden nauhoilla, jotta tumpeloinkaan suunnistaja ei aralle alueelle ”eksy”.

Nauhoitusten määrä on vaihdellut vuosittain kelin ja lumen määrän mukaan. Muutama sata metriä nauhaa on yleensä kulunut. Mukana on myös joidenkin pensasrivien ”vahvistaminen” nauhoilla. Keväällä monet pensasrivit ovat sen verran aneemisia, että aloitteleva suunnistaja saattaa helposti kuvitella, että niiden läpi saa oikoa, vaikka kartassa niiden läpikulku on merkitty kielletyiksi.

Kahdelta yhtiöltä en ole vielä saanut lopullista vastausta. Toisen osalta palaan asiaan helmikuussa, jolloin selviää, alkaako tontin mahdollinen rakennustyömaa maaliskuussa ja toisen yhtiön hallitus ei ole ehtinyt päättää, voidaanko toimia siten, että suunnistukseen käytetään vain kulkuteitä ja muu piha-alue merkitään myös nauhoituksella kielletyksi alueeksi.

8.1.2025Myös ratasuunnittelu käynnistyi

Aloitin tänään ratasuunnittelun. Ehkä tuo on liian juhlallisesti sanottu, koska kaivoin vain esiin Kannelmäen vanhan kartan. Poistin siitä Condes-ratamestariohjelman avulla pari työmaa-aluetta ja lisäsin yhden pienen "korkkaamattoman" eli uuden alueen kopiomalla ne hieman uudemmasta Kannelmäen kartasta.

Sitten tulostin kartasta kaksi A4-kokoista jpg-kuvaa, toisen 1:4000- ja toisen 1:3000-mittakaavaisena tarkkuudella 150 dpi. Edellistä kuvaa käytän SprintRouten ratasuunnitteluun. Jälkimmäinen on tarpeen, koska se osoittaa, mille alueelle B-rata mahtuu. Useana vuonna olen suunnitellut B-radan ensin ja vasta sitten tarkistanut, mahtuuko se kartalle. Aina se ei ole mahtunut, jolloin olen joutunut korjaamaan rataa tai käyttämään jotain eksoottista mittakaavaa kuten 1:3150 tms.

Olen myös huomannut, että B-radan tai kuten Espoon Sprintticupissa sanotaan "Short Eliten" karttojen mittakaava 1:3000 on yleistynyt. Koovee ja Espoon Akilles näyttävät kulkevan tässä asiassa kärkijoukoissa - ovat käyttäneet 1:3000-mittakaavaa jopa A-radalla. Tähän löytyy myös perusteita, koska pimeä+lamppu ja 1:3000 ja päivänvalo ja 1:4000 ovat eräiden hyvin epävirallisten tutkimusten mukaan fysiologisesti samanarvoisia.

Saattaa pitää paikkansa tai sitten ei - jokaisella lienee tästä omien silmiensä vuoksi vahva näkemys. Ainakin itse olen havainnut, että hyvin hämäränä talvipäivänä lamppu kirkastaa yllättävän paljon karttaa ja nopeuttaa kapeiden aukkojen havaitsemista - tai ainakin siltä tuntuu, joka on ihan yhtä tärkeää.

Takaisin pohjakarttaan - tein siihen SprintRoutella A-radan näpäyttämällä karttaan pikaisesti rasteja sopiviin paikkoihin. Sen jälkeen piirsin jokaiselle rastivälille pari lyhyintä reittiä ja palasin sitten SprintRouten ratanäkymään. Yläriville ilmestyi teksti Beeline = 2372m MinCourse = 3694m eli ratapituus suoraan rastilta rastille oli 2.4 km ja lyhyin reittipituus 3.7 km. Eli hieman ylipitkä, mutta varmaankin kelvollinen rata, koska radan kiertävyydeksi (ER-index) SprintRoute ilmoitti niinkin hyvän kuin 1.55. Aikaa hommaan meni 15 minuuttia. Tästä on hyvä jatkaa.

6.1.2025Taas se alkaa...

...nimittäin ratamestarin bloginpito kevään Sprintticuppia varten. Kerron taas entiseen tapaan valmisteluistani, jotka liittyvät Kannelmäen Sprintticupin ratamestarityöhön alkaen lupien hankinnasta päätyen ratasuunnitteluun ja sen aina niin mielenkiintoisiin ongelmiin. Entiseen tapaan tartun lisäksi myös kevään sprinttitapahtumissa keskustelua herättäneisiin sattumuksiin, joihin silloin tällöin törmää. Ja hyvä niin, sillä eräänlaista evoluutiota kuntosprinttien järjestäminen yhä on - ja hyviä ajatuksia kannattaa aina nosmaa esiin.

Talo- ja kiinteistöyhtiöiden lupahankinnan aloitin lokakuun puolivälissä. Yleensä lupaprosessiin menee pari kuukautta, joten tavoite oli saada homma valmiiksi hyvissä ajoin ennen joulua. Tammi-helmikuulle lupahankintaa ei kannata jättää. Eräs isännöitsijä totesikin taannoin, että vuoden alkuneljännes menee pitkälti tilinpäätösten ja vuosikokouksen valmisteluun. Se on - kuten hän nasevasti totesi - isännöitsijän "kauhukvartaali"

Isännöintialalla on tapahtunut viime vuosina paljon. Se näkyi hyvin siinä, että lähes joka toinen isännöitsijä oli vaihtunut edellisestä kerrasta kun sprinttiä juostiin Kannelmäen Pelimannintien alueella vuonna 2021, Useimmiten isännöintitoimistokin oli vaihtunut.

Helsingin kaupungin karttapalvelun avulla löytyy taloyhtiön nimi ja sitten nimen avulla Patentti- ja riskisterihallituksen Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän kautta taloyhtiön käyttämän isännöintitoimiston yhteystiedot.

Sitten enää sähköpostiviesti isännöintitoimiston asiakaspalveluun, josta useimmiten jo samana päivänä saa vastauksen eli taloyhtiön isännöitsijän nimen ja yhteystiedot. Tarkemmat ohjeet tästä prosessista sekä linkkiosoitteet löytyvät takavuosina julkaistusta tarinasta Sprintti tarvitsee lupia

Sivun alkuun