Ratamestarin päiväkirjasta...
22.1.2025Aluetta on riittävästi
Ratasuunnittelun voi hoitaa kahdella tavalla: 1)suunnitellaan hyvät radat ja pyydetään luvat vain ratojen käyttämiltä alueilta tai 2) pyydetään koko alueelta luvat ja suunnitellaan vasta sitten hyvät radat.
Jos ratamestari tietää varmasti saavansa alueelta tarvitsemansa luvat, ykkösvaihtoehto toimii hyvin - ainakin tarvittavien lupien määrä vähenee roimasti. Mutta jos lupaa jollekin radan keskeiselle kohdalle ei saada, entä sitten?
Jälkimmäisen vaihtoehdon etu taas on se, että ratojen suunnittelussa tai varsinkin niiden parantelussa ei ole rajoituksia, kaikki pienetkin muutokset onnistuvat. Juuri tästä syystä olen itse suosinut jälkimmäistä tapaa - onhan sääli jättää hyvä ratamuutos tekemättä, jos ei ole varmuutta siitä. että se lupien osalta on mahdollinen. Lupaprosessi on vaan aloitettava ajoissa. Toisaalta samalla vaivalla lähtee lupapyyntö viidelle kuin viidellekymmenellekin isännöitsijälle.
Alla olevassa kuvassa on tämän vuoden kilpailualue. Siihen olen merkinnyt alueet, jotka remonttien takia eivät ole käytössä. Kaksi aluetta on vielä epäselviä, mutta kumpikaan niistä ei ole ratasuunnittelun kannalta kriittinen.
Remontteja aina tulee ja niiden kanssa on vaan elettävä. Tälläkään kertaa ne eivät pilaa kokonaisuudessaan hyvää sprinttialuetta. Mukana on jopa pieni alue, jossa ei ole koskaan suunnistettu, tosin HS:n sisäisessä harjoituksessa siellä käytiin, mutta muille se on vielä aivan korkkaamaton.
17.1.2025Onhan täällä juostu sprinttiä ennenkin
Tänä vuonna Kannelmäen Sprintticup juostaan Kannelmäen eteläosassa, pääosin Pelimannintien molemmin puolin. Sivuston yläkuvat ovat kaikki tältä alueelta.
Alueella on pääosin kerrostaloja suorakulmaisessa katuverkossa - siis hyvin perinteistä suomalaista sprinttimaastoa - rakennettu siihen aikaan, kun torninostureiden radat määrittelivat talojen sijoittelua maastoon. Aikaisemmin alueella on juostu keväällä 2019 ja toisen kerran syksyllä 2021.
Vuonna 2019 oli lähes kesäkeli. Jalkinesuosituskin oli nappulat tai karkeapohjaiset lenkkarit. Pääpuheenaihe oli Pelimannintien silta ja siihen liittyvä kaksitasokuvaus. Nyt kun jälkeenpäin katselee silloin käytyä mielenkiintoista siltakeskustelua, niin voi todeta, että pari vuotta myöhemnmin tehty uusi sprinttikartan kuvausohje tuli tarpeeseen. Se sahalaitoineen ja vinorastereineen selkeytti karttaa melkoisesti,
Vuonna 2021 sprinttiä juostiin Koronan takia vasta syksyllä. Silloinkin yhä keskusteltiin kaksitasosuudesta erityisesti Sitratorin ympäristössä - tälle alueelle pistäydytään tänäkin vuonna, mutta ei siellä viivytä kuten vuonna 2021.
Noista ajoista on kulunut jo vuosia ja keskustelu kaksitasoisuudesta on vaimentunut - siitä on tullut sprinttisuunnistajan - jos ei nyt ihan arkipäivää, niin ainakin elementti, ettei se enää herätä ihmetystä. Ja hyvä niin.
Kahden kuukauden kuluttua nähdään, nousiko joku asia esille tämän kevään Kannelmäen sprintticupissa - sitähän ei koskaan tiedä, minkä kulman takana yllätys lymyää.
11.1.2025Taloyhtiöt mukana
Käytännössä kaikki alueen talo- ja kiinteistöyhtiöt sekä muut toimijat kuten kaksi päiväkotia ja yksi koulu ovat antaneet taas kerran käyttää alueitaan suunnistukseen.
Tällaisia viestejä on ollut mukava vastaanottaa. Se myös kertoo siitä, että vuosia jatkunut yhteistyö on osoittanut että kaupunkisuunnistustapahtumat elävöittävät alueita eikä niistä aiheudu haittaa asukkaille.
Pari isännöitsijää on aiempina vuosina ollut huolissaan pihan istutuksista. Ymmärrän tämän hyvin, sillä on helppo kuvitella, että kaupunkisuunnistus on jotain samaa kuin TV:stä tuttu Jukolan viesti – sadat suunnistajat juoksevat peräkkäin.
Näinhän ei todellakaan ole – Jukolan viestissä on parikymmentätuhatta osanottajaa kun taas kaupunkisuunnistuksessa osanottajamäärä harvoin ylittää 200. Käytännössä suunnistajat liikkuvat alueella harvakseltaan, keskimäärin rastilla käydään 1-2 minuutin välein joten suunnistajista ei aiheudu sen enempää häiriötä kuin paikallisista asukkaistakaan,
Keskusteluissa olen korostanut myös sitä, että merkitsemme yhtiöiden näkökulmasta arat alueet karttaan kielletyiksi alueiksi. Lisäksi voimme vielä tarvittaessa suojata ne kiellettyjen alueiden nauhoilla, jotta tumpeloinkaan suunnistaja ei aralle alueelle ”eksy”.
Nauhoitusten määrä on vaihdellut vuosittain kelin ja lumen määrän mukaan. Muutama sata metriä nauhaa on yleensä kulunut. Mukana on myös joidenkin pensasrivien ”vahvistaminen” nauhoilla. Keväällä monet pensasrivit ovat sen verran aneemisia, että aloitteleva suunnistaja saattaa helposti kuvitella, että niiden läpi saa oikoa, vaikka kartassa niiden läpikulku on merkitty kielletyiksi.
Kahdelta yhtiöltä en ole vielä saanut lopullista vastausta. Toisen osalta palaan asiaan helmikuussa, jolloin selviää, alkaako tontin mahdollinen rakennustyömaa maaliskuussa ja toisen yhtiön hallitus ei ole ehtinyt päättää, voidaanko toimia siten, että suunnistukseen käytetään vain kulkuteitä ja muu piha-alue merkitään myös nauhoituksella kielletyksi alueeksi.
8.1.2025Myös ratasuunnittelu käynnistyi
Aloitin tänään ratasuunnittelun. Ehkä tuo on liian juhlallisesti sanottu, koska kaivoin vain esiin Kannelmäen vanhan kartan. Poistin siitä Condes-ratamestariohjelman avulla pari työmaa-aluetta ja lisäsin yhden pienen "korkkaamattoman" eli uuden alueen kopiomalla ne hieman uudemmasta Kannelmäen kartasta.
Sitten tulostin kartasta kaksi A4-kokoista jpg-kuvaa, toisen 1:4000- ja toisen 1:3000-mittakaavaisena tarkkuudella 150 dpi. Edellistä kuvaa käytän SprintRouten ratasuunnitteluun. Jälkimmäinen on tarpeen, koska se osoittaa, mille alueelle B-rata mahtuu. Useana vuonna olen suunnitellut B-radan ensin ja vasta sitten tarkistanut, mahtuuko se kartalle. Aina se ei ole mahtunut, jolloin olen joutunut korjaamaan rataa tai käyttämään jotain eksoottista mittakaavaa kuten 1:3150 tms.
Olen myös huomannut, että B-radan tai kuten Espoon Sprintticupissa sanotaan "Short Eliten" karttojen mittakaava 1:3000 on yleistynyt. Koovee ja Espoon Akilles näyttävät kulkevan tässä asiassa kärkijoukoissa - ovat käyttäneet 1:3000-mittakaavaa jopa A-radalla. Tähän löytyy myös perusteita, koska pimeä+lamppu ja 1:3000 ja päivänvalo ja 1:4000 ovat eräiden hyvin epävirallisten tutkimusten mukaan fysiologisesti samanarvoisia.
Saattaa pitää paikkansa tai sitten ei - jokaisella lienee tästä omien silmiensä vuoksi vahva näkemys. Ainakin itse olen havainnut, että hyvin hämäränä talvipäivänä lamppu kirkastaa yllättävän paljon karttaa ja nopeuttaa kapeiden aukkojen havaitsemista - tai ainakin siltä tuntuu, joka on ihan yhtä tärkeää.
Takaisin pohjakarttaan - tein siihen SprintRoutella A-radan näpäyttämällä karttaan pikaisesti rasteja sopiviin paikkoihin. Sen jälkeen piirsin jokaiselle rastivälille pari lyhyintä reittiä ja palasin sitten SprintRouten ratanäkymään. Yläriville ilmestyi teksti Beeline = 2372m MinCourse = 3694m eli ratapituus suoraan rastilta rastille oli 2.4 km ja lyhyin reittipituus 3.7 km. Eli hieman ylipitkä, mutta varmaankin kelvollinen rata, koska radan kiertävyydeksi (ER-index) SprintRoute ilmoitti niinkin hyvän kuin 1.55. Aikaa hommaan meni 15 minuuttia. Tästä on hyvä jatkaa.
6.1.2025Taas se alkaa...
...nimittäin ratamestarin bloginpito kevään Sprintticuppia varten. Kerron taas entiseen tapaan valmisteluistani, jotka liittyvät Kannelmäen Sprintticupin ratamestarityöhön alkaen lupien hankinnasta päätyen ratasuunnitteluun ja sen aina niin mielenkiintoisiin ongelmiin. Entiseen tapaan tartun lisäksi myös kevään sprinttitapahtumissa keskustelua herättäneisiin sattumuksiin, joihin silloin tällöin törmää. Ja hyvä niin, sillä eräänlaista evoluutiota kuntosprinttien järjestäminen yhä on - ja hyviä ajatuksia kannattaa aina nosmaa esiin.
Talo- ja kiinteistöyhtiöiden lupahankinnan aloitin lokakuun puolivälissä. Yleensä lupaprosessiin menee pari kuukautta, joten tavoite oli saada homma valmiiksi hyvissä ajoin ennen joulua. Tammi-helmikuulle lupahankintaa ei kannata jättää. Eräs isännöitsijä totesikin taannoin, että vuoden alkuneljännes menee pitkälti tilinpäätösten ja vuosikokouksen valmisteluun. Se on - kuten hän nasevasti totesi - isännöitsijän "kauhukvartaali"
Isännöintialalla on tapahtunut viime vuosina paljon. Se näkyi hyvin siinä, että lähes joka toinen isännöitsijä oli vaihtunut edellisestä kerrasta kun sprinttiä juostiin Kannelmäen Pelimannintien alueella vuonna 2021, Useimmiten isännöintitoimistokin oli vaihtunut.
Helsingin kaupungin karttapalvelun avulla löytyy taloyhtiön nimi ja sitten nimen avulla Patentti- ja riskisterihallituksen Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän kautta taloyhtiön käyttämän isännöintitoimiston yhteystiedot.
Sitten enää sähköpostiviesti isännöintitoimiston asiakaspalveluun, josta useimmiten jo samana päivänä saa vastauksen eli taloyhtiön isännöitsijän nimen ja yhteystiedot. Tarkemmat ohjeet tästä prosessista sekä linkkiosoitteet löytyvät takavuosina julkaistusta tarinasta Sprintti tarvitsee lupia